Valmistautujan opas (5/5): Ymmärtävä oppiminen

Uusi tieto rakentuu vanhan varaan

Ihmisen aivot muovautuvat jatkuvasti. Tämän muovautuvuuden ansiosta ihminen on kykeneväinen oppimaan uusia asioita ja omaksumaan uusia taitoja läpi elämänsä. Oppimisen ytimessä on kyky liittää uutta tietoa vanhaan ja jäsennellä jo opittua tietoa uusilla tavoilla. Et voi oppia sinulle entuudestaan täysin vierasta kieltä pelkästään kuuntelemalla puhekasetteja, jos et pysty liittämään sanoja minkäänlaiseen asiayhteyteen. Sama pätee pitkälti matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opiskeluun.

Pystymme jonkin verran opettelemaan asioita ulkoa, painamaan mieleen hokemia ja kehittelemään muistisääntöjä. Mitä massiivisemmaksi ja monimutkaisemmaksi opiskeltava aines käy, sitä vaikeammaksi ulkoaopettelu muuttuu. Muistamista ja oppimista auttaa suuresti, jos uutta asiaa opiskellessaan miettii: Mihin tuntemiini ilmiöihin asia liittyy? Mitä käsitteet merkitsevät? Miksi ilmiö tapahtuu tai sitä selittävä kaava rakentuu esitetyllä tavalla? Uuden asian kiinnittäminen jo opittuun on paljon helpompaa ja jättää pysyvämmän muistijäljen kuin uuden tiedon opettelu täysin irrallisena!

Toimintaohjeita biologian opiskeluun

Toimintaohje (erityisesti BI2, BI4 ja BI5 asiat):

  1. Kun olet biologiassa opiskellut tehtävälistasta järkevän kokonaisuuden tehtävät tehden, pysähdy pohtimaan, miten olet jäsentänyt tiedon mielessäsi. Järkevä kokonaisuus voisi olla vaikka ruoansulatuksesta ohutsuoli tai lyhyessä tehtävälistassa jopa koko listan sisältö. Tuleeko mieleesi kasa faktoja vai osaatko luokitella tietoa erilaisin kriteerein? Tässä vaiheessa ei haittaa, jos et muista kaikkea, sillä siitä pitävät huolen kertaustehtävät. Olennaista ei ole siis tietomäärä vaan tietorakenne.
  2. Jos tieto ei ole tallentunut mieleesi itsellesi loogisella tavalla ja huomaat, että et ole miettinyt tiedon merkitystä, pysähdy luomaan itsellesi sopiva tietorakenne. Jäsentämisen avuksi voit käydä läpi nämä kysymykset:
    1. Voit usein käyttää edellä esitettyä jäsentämistapaa: Millainen ymmärrettävän kohteen rakenne on, mikä on sen tarkoitus ja miten tarkoitus toteutuu? Voit myös piirtää nopeasti mindmapin, jos se helpottaa tehtävää. Etene kuitenkin ripeästi ja älä pyri tiedon kattavuuden osalta täydellisyyteen. Jos kysymykseen vastaaminen jää vain siitä kiinni, ettet satu muistamaan asiaa, niin ei hätää, kertaustehtävät muistuttavat sinua myöhemmin.
    2. Kysy vielä itseltäsi, liittyykö juuri oppimani johonkin aiemmin oppimaani. Jos kyse olisi vaikka ohutsuolesta, voisit käydä nopeasti lävitse mitä kautta ruoka on tullut ohutsuoleen ja mitä sille on pääpiirteittäin tehty aiemmin. Jos taas kyse olisi munasolun kypsymisestä, voisit käydä pikaisesti lävitse meioosin päävaiheet. Aiemmin opittu tieto voi siis olla juuri äsken opittua tai kokonaan toisesta kurssista. Älä käy aiemmin oppimaasi täydellisesti lävitse, vaan luo ainoastaan sen ja uuden asian välille selkeä linkki ja tarkista muistatko suurin piirtein, mistä vanhassa asiassa on kyse.

Toimintaohje (erityisesti BI1 ja BI3 asiat):

  1. Kuten edellisessä ohjeessa: Kun ajattelet viimeksi läpikäymääsi kokonaisuutta, tuleeko sinulle mieleen kasa faktoja vai osaatko luokitella tietoa erilaisin kriteerein.
  2. Pysähdy luomaan itsellesi sopiva tietorakenne. Jäsentämisen avuksi voit käydä läpi nämä kysymykset:
    1. Miltä se näyttää (jos kyse on jostain fyysisestä tai piirrettävästä asiasta, esim. geenikartta)?
    2. Anna esimerkki. (Jos käsite on esim. laidunnus, niin anna esimerkki laiduntavasta eläimestä, laidunnettavasta kasvista ja ekosysteemistä, johon edelliset liittyvät.)
    3. Mihin teorioihin tai yläkäsitteisiin käsite liittyy?
    4. Mitä rinnakkaiskäsitteitä sinulle tulee mieleen? Sinun tulee siis pohtia, mihin teoriaan tai yläkäsitteeseen käsite liittyy ja valita sieltä jokin rinnakkainen käsite. (Jos käsite on laidunnus, niin rinnakkaiskäsite on esim. loisinta.  Laidunnus liittyy ekosysteemeihin ja määrittelee erään eliöiden välisen suhteen, jossa toinen laji (laiduntaja) hyödyntää toista lajia, mutta ei kuitenkaan tapa sitä kokonaan. Rinnakkaiskäsite on esim. loisinta, jossa loinen hyödyntää isäntäänsä, mutta saattaa myös tappaa sen. Toinen rinnakkaiskäsite on symbioosi.)

Etene kysymyksissä ripeästi ja älä pyri tiedon kattavuuden osalta täydellisyyteen. Jos kysymykseen vastaaminen jää vaillinaiseksi, koska et satu muistamaan jotakin edeltävää asiaa, niin sekään ei haittaa, ellei unohtaminen kokonaan estä ymmärtämistä. Mafynetin kertaus palauttaa unohtuneen asian myöhemmin mieleen ja se loksahtaa kohdalleen muodostamassasi tietorakenteessa.

Jotta ymmärtäisit asian sujuvasti, tulee tiedon jäsentyä sinulle mielekkäällä tavalla

Viimeiseksi kannattaa vielä muistaa, että hyvinkin jäsennelty tieto saattaa olla hankala muistaa, jos asia itsessään on vaikeaselkoinen. Tähän voit vaikuttaa konkretisoimalla opittavia asioita itsellesi. Lysosomin tehtävä on helpompi muistaa, jos ajattelet sitä solun jätteen kierrätyslaitoksena.

Kaavojen ymmärtäminen fysiikassa ja kemiassa

Kun opiskelet fysiikkaa tai kemiaa ja törmäät uuteen kaavaan, selvitä seuraavat asiat

Esimerkkikaava: s=v_0 t+1/2 at^2

Selvitettävät asiat:

  1. Minkälaisen ilmiön kuvaamiseen kaava soveltuu
    Tässä: Tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä oleva kappale
  2. Varmista, että ymmärrät kaikki kaavassa käytetyt suureet
    Tässä: matka (s), aika (t), nopeus (v), kiihtyvyys (a)
  3. Selvitä, mitä kaavalla lasketaan eli mitä sillä saadaan kyseessä olevasta ilmiöstä selville
    Tässä: Kappaleen kulkema matka tietyssä ajassa
  4. Selvitä, mitä kukin termi kaavassa symboloi, jos kaavassa on useampi termi
    Tässä: v0t ja 1/2 at^2– alkunopeuden ja kiihtyvyyden tuottamat matkat

TÄRKEIN:

  1. Luo kaavan kuvaamasta tilanteesta itsellesi konkreettinen mielikuva. Ajattele siis esimerkiksi sitä, miltä näyttää tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä oleva kappale.
  2. Käy jokainen muuttuja lävitse ja mieti miten se liittyy mielikuvaan. Mieti miksi yksittäinen muuttuja (esim. nopeus) on kertojana tai jakajana. Pieneneekö vai suureneeko kaavasta saatu vastaus, jos tarkasteltava muuttuja pienenee tai suurenee? Onko tämä muutos järkevä luomasi mielikuvan kannalta? 

Esimerkki 1: Onko järkevää, että kappale kulkee sitä pidemmän matkan, mitä nopeammin se kulkee? Eli onko järkevää, että nopeus on yllä olevassa kaavassa kertojana?

Esimerkki 2.: Olisiko järkevää, että s=v/t? Mieti, mitä kuljetulle matkalle käy yllä olevassa kaavassa, kun kuljettu aika kasvaa. Vertaa tätä mielikuvaasi tilanteesta eli ajattele sitä, miten kappaleen kulkema matka muuttuu, jos se pysähtyy myöhemmin tai mittaamme sen kulkemaa matkaa pidemmän ajan.

Tarkista yllä olevilla menetelmillä, ymmärrätkö mitä kaava todellisuudessa kuvaa. Sinun pitää siis pystyä muodostamaan itsellesi jokaisesta kaavasta sellainen mielikuva, ettet voi sekoittaa yksittäisen muuttujan jakamista ja kertomista keskenään!

Tiivistelmä

  • Opettele asiat osana kokonaisuutta, johon ne liittyvät
  • Jäsennä asiat itsellesi ymmärrettävällä tavalla
  • Muodosta konkreettisia mielikuvia asioista
  • Mieti aina miksi-kysymyksiä, jos mahdollista!

Tehtävä

  •  Etsi jokin mindmap tai tiivistelmä, jonka olet laatinut. Arvioi kriittisesti, oletko jäsentänyt asiat niin, että asioiden keskinäiset suhteet hahmottuvat loogisella tavalla vai sisältääkö kaavio paljon irrallista tai pinnallista tietoa. Laadi uusi kaavio, johon olet jäsentänyt tiedot mielekkäämmin syvällisemmillä tiedoilla.
 

Tutustu lääkiskursseihimme (lähikurssit, nettikurssi, etäkurssi ja itseopiskelukurssi) ja selvitä, mikä vaihtoehto palvelisi sinua parhaiten!