Valmistautujan opas (4/5): Analyyttinen opiskelu

Aktiivinen ja passiivinen oppiminen

Ihmisen aivot muokkautuvat jatkuvasti. Kun kohtaamme uuden ihmisen tai kuulemme uudesta asiasta, muodostamme siitä mielensisäisen mallin ja liitämme uudet havainnot entisiin tietoihimme ja mielikuviimme. Tällaista ilman ponnisteluja tapahtuvaa tiedon karttumista kutsutaan passiiviseksi oppimiseksi. Myös koulussa oppiminen on suurelta osin tätä. Hyvällä kuuntelutaidolla ja luetunymmärtämisellä voi pärjätä peruskoulussa ja lukiossakin kohtuullisesti ja oppia asiat riittävän hyvin ikään kuin ohi mennen.

Kun tähtäimessä on jonkin asian syvällinen hallinta ja aihekokonaisuudet ovat laajoja, tarvitaan kuitenkin toisenlaista työotetta. Aktiivinen oppiminen on ongelmalähtöistä ja tavoitteellista. Siinä opiskelija asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkii itse aktiivisesti löytämään vastauksia. Aktiivinen oppiminen edellyttää oman oppimisen reflektointia. Mitä tiedän tästä asiasta ennalta? Mitä minun pitäisi hallita asian opiskelun jälkeen? Kun asiakokonaisuus on opiskeltu, on jälleen pohdittava omaa osaamistaan. Miten oppimani asiat liittyvät toisiinsa? Mitä minun pitää selvittää tarkemmin?

Aktiivinen muistaminen vaatii harjoittelua

Oppiminen on tehokkainta silloin, kun se vaatii vaivannäköä. Kielten opiskelussa tämän huomaa nopeasti. Jos asut vieraskielisten ihmisten keskellä, mutta et käytä heidän kieltään, et opi kieltä, vaikka kuulisit sitä joka päivä. Jos olet opiskellut jotakin vierasta kieltä, sinulla on yleensä paljon laajempi passiivinen sanavarasto kuin aktiivinen sanavarasto. Tunnistat monia sanoja, mutta et osaa itse käyttää niitä ilmaisussasi.

Asiat, jotka ovat passiivisessa muistissa, on helppo tunnistaa, mutta niitä on vaikea palauttaa mieleen ilman vihjettä. Esimerkiksi, jos sinulla on jokin kemian reaktioyhtälö passiivisessa muistissa, osaat sen nähdessäsi suunnilleen selittää, mitä siinä tapahtuu. Et osaa kuitenkaan itsenäisesti kirjoittaa sitä, jos se ei ole aktiivisessa muistissasi.

Asioiden jääminen aktiiviseen muistiin vaati sitä, että opittua tietoa joutuu soveltamaan itse. Et välttämättä pysty selittämään reittiä tuttuunkaan paikkaan, jos olet aina kulkenut sinne jonkun toisen kyydissä. Vasta kun olet kulkenut reitin itse useampaan kertaan ja kääntynyt pari kertaa väärään suuntaan, on reitti aktiivisessa muistissasi.

Useimmiten miellyttävin tapa oppia ei ole tehokkain tapa. Kirjan selailu nojatuolissa aiheuttaa vähemmän turhautumista kuin saman laskun korjaaminen uudelleen ja uudelleen, kunnes virhe löytyy. Jotta asiat jäisivät aktiivisen muistiin, niitä on kuitenkin pakko harjoitella soveltamalla niitä käytännössä. Opit teoriankin parhaiten silloin, kun joudut heti soveltamaan sitä. Mafynetissä teoria on tämän tähden sijoitettu tehtävien väliin pienissä palasissa. Mitä enemmän joudut haastamaan itseäsi, sitä enemmän saat myös onnistumisen kokemuksia ja sitä kautta itsevarmuutta ja motivaatiota opiskeluun.

Mekaaninen ja analyyttinen opiskelutapa

Ihmiselle on luontaista etsiä helpointa tapaa ongelmista ja haasteista suoriutumiseen. Laskuaineissa perustehtävistä voi suoriutua siten, että katsoo teoriasta kaavan ja sijoittaa tehtävässä annetut luvut siihen. Tällaista opiskelutapaa kutsutaan mekaaniseksi. Opiskelija, joka ratkoo tehtäviä mekaanisesti, ei murehdi siitä, mitä kaavat ilmentävät tai miksi vastaus näyttää siltä kuin näyttää. Opiskelija kokeilee eri kaavoja ja lukuja kunnes vastaus on oikein. Opiskelija etenee tehtävälistassa, mutta aihekokonaisuudet jäävät irrallisiksi toisistaan, eivätkä opitut asiat painu pitkäkestoiseen muistiin.

Jotta oppimasi asiat painuisivat pitkäkestoiseen muistiin ja pystyisit soveltamaan niitä uusissa tilanteissa pitkänkin ajan kuluttua, joudut käyttämään aikaa ja vaivaa selvittääksesi teorioiden perustelut itsellesi. Tällaista opiskelutapaa kutsutaan analyyttiseksi. Esimerkiksi opiskellessasi historiaa voit opetella ulkoa jonkin konfliktin nimen ja osapuolet, mutta jos haluat muistaa tuon tiedon vielä vuosien päästä, joudut pureutumaan tarkemmin siihen, millaiset olosuhteet vallitsivat tapahtumien aikaan ja mikä kunkin osapuolen motivaatio oli. Jos olet joskus joutunut pohtimaan syvällisesti sitä, miksi jokin asia tapahtui, on todennäköistä, että pystyt myöhemminkin yhdistämään nämä asiat päässäsi. Opitut asiat muodostavat päässäsi laajan verkoston ja kun myöhemmin opit lisää jostakin yksityiskohdasta, myös aiemmin oppimasi asiat vahvistuvat.

Vastaavasti opiskellessasi matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita, käytä aikaa miksi-kysymysten pohtimiseen. Jos mahdollista, pyri mahdollisimman pitkälle miettimään, miten jokin ilmiö toimii luonnossa. Törmätessäsi uuteen kaavaan mieti, mistä osista se koostuu ja miksi se ei voisi olla toisen näköinen. Jos mietit esimerkiksi, mitä kiihtyvä liike tarkoittaa, hoksaat nopeasti, että kiihtyvässä liikkeessä kuljettu matka ei kasva suoraviivaisesti aikaan nähden. Toisin kuin tasaisessa liikkeessä kasvu on eksponentiaalista.

Pohdi, milloin olet käyttänyt mekaanista opiskelutapaa, milloin olet opiskellut jonkin asian analyyttisesti ja mitä piirteitä nykyisessä opiskelutavassasi on kummastakin. Käytä aikaa asioiden ymmärtämiseen, vaikka se tuntuisi hidastavan työskentelyäsi. Koetilanteessa joudut tekemään tehtäviä, joissa ei välttämättä heti kerrota mihin aihepiiriin ja teoriaan ne liittyvät. Silloin joudut itse hahmottamaan, mistä ilmiöstä on kyse. Jos olet syvällisesti pohtinut ilmiön ja teorian välistä yhteyttä, pystyt koetilanteessakin suurella varmuudella soveltamaan oikeaa teoriaa, etkä joudu arpomaan, mitä kaavaa käytät. Samoin biologian tehtävissä osaat nopeasti hahmottaa, mistä ilmiöstä on kyse ja mitä käsitteitä tarvitset vastauksessasi.

Ohjeita analyyttiseen tehtävän ratkaisuun

Aloita tehtävän ratkaiseminen pohtimalla, mihin ilmiöön tehtävä liittyy. Luonnostele ratkaisuasi piirtämällä tehtävästä kuva tai kaavio. Merkitse kuvaan tunnetut arvot ja suureet. Kirjoita kuvan oheen kaavat, joita tarvitset tehtävässä. Biologiassa voit listata aihepiiriin liittyviä käsitteitä ja samoin piirtää kuvia tai kaavioita aiheesta. Kun olet hahmotellut tehtävän rakenteen itsellesi, olet jo puolivälissä.

Kun olet mielestäsi saanut tehtävän ratkaistua, tarkista se itse ennen vastauksen katsomista. Ovatko vastauksen suuruusluokka ja yksikkö mielekkäät? Etenetkö välivaiheesta toiseen loogisesti? Käytätkö laskusääntöjä oikein? Biologian tehtävissä mieti, käytätkö oikeita käsitteitä sopivissa kohdissa vastaustasi.

Jos havaitset ratkaisussasi virheen, merkitse se värillisellä kynällä ja kirjoita ylös, mistä virhe johtui. Kiinnitä erityistä huomiota virheisiin, joita teet! On tärkeää kiinnittää huomiota myös huolimattomuusvirheisiin, koska jos teet niitä toistuvasti tehtävissä, on erittäin todennäköistä, että teet sellaisen myös kokeessa. Kun sinulla on käsitys siitä, minkä tyyppisiä virheitä olet tehnyt aiemmin, hyödynnä tätä tietoa ratkaistessasi seuraavia tehtäviä.

Pidä luovutuskynnys korkealla. Jos katsot heti mallivastauksen vaikean tehtävän kohdalla, et kehity ongelmanratkaisijana. Saatat mallivastauksen katsottuasi ymmärtää, miten tehtävä on ratkaistu, mutta et ole oppinut rakentamaan vastausta itse. Tee itsellesi sääntö, että yrität ratkaista vaikeaa tehtävää itsenäisesti ainakin 15 minuuttia ennen mallivastauksen kurkistamista.

Jos tehtävä ei ala millään ratkeamaan, katso mallivastauksesta aina aluksi vain ensimmäinen osa ja koita sen jälkeen ratkaista loput tehtävästä itse. Mallivastauksen ulkoa opettelusta on vähän hyötyä verrattuna siihen, että olet yrityksen ja erehdyksen kautta tutkinut erilaisia tapoja lähestyä tehtävää, vaikka et olisi osunut heti oikeaan.

Tiivistelmä:

  • Aseta itsellesi tavoitteita sen suhteen, mitä aiot oppia
  • Pyri ymmärtämään asioiden välisiä yhteyksiä faktojen ulkoa opettelun sijaan
  • Selvitä, mihin kaikkeen opiskelemasi asia liittyy
  • Pohdi, mitä sinun pitäisi vielä selvittää tarkemmin
  • Havainnoi, millaisia virheitä teet ja huomioi se opiskelussasi
  • Kehitä sitkeyttä ongelmanratkaisussa ja pidä luovutuskynnys korkealla

Tehtävä

  • Käy läpi huolella tehtäviä, joissa olet tehnyt virheitä. Erittele, mistä virheet johtuivat ja kirjoita havaintosi ylös. Hyödynnä tätä tietoa seuraavan kerran, kun tarkistat tehtäviäsi.

Jätä kommentti