Valmistautujan opas (4/5): Tehokas ajankäyttö

Aktiivinen ja passiivinen oppiminen

Mitä olet oppinut viimeksi ikään kuin ohi mennen, näkemättä vaivaa oppimisesi eteen? Se voi olla uusi reitti kaupungissa, johonkuhun ihmiseen liittyvä henkilökohtainen tieto tai jokin fakta vieraasta maasta, jonka poimit uutisista. Tällaista oppimista kutsutaan passiiviseksi oppimiseksi ja sitä tapahtuu automaattisesti ja jatkuvasti. Myös kouluopetuksesta iso osa on tätä: kirjat kertovat, miten asiat liittyvät toisiinsa ja opettaja selventää asioita. Hyvällä kuuntelemistaidolla ja luetunymmärtämisellä koulujärjestelmässä voi päästä pitkälle.

Laajojen aihekokonaisuuksien syvällinen oppiminen ja kyky soveltaa oppimaansa edellyttää kuitenkin erilaista työotetta. Aktiivinen oppiminen tarkoittaa tavoitteellista ja ongelmalähtöistä opiskelua. Se edellyttää *itsereflektiota*: itsensä muistuttamista siitä, mitä jo tiedän tästä asiasta ja mitä asioita minun pitäisi hallita sen jälkeen, kun olen opiskellut asian.

Työ tekijänsä palkitsee

Tehokkainta oppiminen on silloin, kun se vaatii vaivannäköä. Mafynetin edistymiskäyrä kuvaa, missä kohtaa urakkaasi olet. Varsinainen oppiminen tapahtuu kuitenkin silloin, kun pähkäilet tehtävää, mietit miten ratkaisisit sen niillä tiedoilla, mitä sinulla on ja jos et saa sitä ratkaistuksi, panet merkille virheesi.

Useimmiten miellyttävin tapa oppia, ei ole tehokkain tapa. Sohvalla loikoilu kirjaa selaillen on mukavampaa kuin kaavioiden piirtäminen ja pyyhkiminen kirjoituspöydän ääressä uudestaan ja uudestaan. Kun aikaa on rajallisesti, se kannattaa kuitenkin käyttää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Opiskelutapa, jossa itseään joutuu haastamaan myös tuo onnistumisen kokemuksia ja kasvattaa motivaatiota.

Mafynetti on suunniteltu siten, että teoria on ripoteltu pieniin palasiin tehtävien väliin, niin, että joudut heti soveltamaan oppimaasi. Teoriaakin opit parhaiten, kun joudut soveltamaan sitä.

Mekaaninen ja analyyttinen oppiminen

Mieti hetki omaa opiskelutyyliäsi. Kun kohtaat esimerkiksi fysiikan laskuissa uuden tehtävän, miten lähdet ratkaisemaan sitä? Jos sinulla on paljon aikapaineita, saatat tehdä valistuneen arvauksen siitä, mistä tehtävätyypistä on kyse, palauttaa mieleen kaavan, jonka arvelisit tehtävään sopivan ja lähteä sijoittamaan lukuja siihen. Kun on kyse oppimäärän perusasioista, saatat osua oikeaan ja saada oikean vastauksen. Kun on kyse soveltavista tehtävistä, tai tilanteesta, jossa et voi tehtävien otsikosta päätellä, mistä laskutyypistä on kysymys, alkavat vaikeudet. Taulukkokirjan rivit hyppivät silmissäsi, koska et ole käynyt ajatuksella läpi sitä, miten kaava rakentuu. Saatat tulkita tehtävätyypin väärin, koska et ole ajatuksella käynyt läpi, mistä ilmiöstä kuvatussa tapahtumassa on kyse.

Miten analyyttinen opiskelutapa eroaa mekaanisesta? Analyyttinen opiskelutapa pyrkii ymmärtämään. Kun törmäät uuteen kaavaan, pyrit johtamaan sen niin pitkälle, kuin se pohjataidoillasi on mahdollista tai ainakin ymmärtämään mahdollisimman pitkälle, mistä osista se koostuu ja miksi. Näin et ole pelkän ulkomuistisi varassa, kun joudut ratkaisemaan siihen liittyviä tehtäviä. Kun hoksaat, mistä ilmiöstä tehtävässä on kyse, aivoissasi syttyy heti lamppu, ja ilmiöön liittyvät kaavat muistuvat mieleesi. Ymmärrät esimerkiksi kiihtyvään liikkeeseen liittyvät kaavat, kun hoksaat, että kiihtyvässä liikkeessä kuljettu matka ei kasva suoraviivaisesti aikaan nähden, vaan kasvu on eksponentiaalista.

Analyyttinen tehtävän ratkaisu

Kuvat ja kaaviot ovat ystäviäsi! Pyri aina piirtämään kaavio tehtävästä, jota yrität ratkaista. Mieti ja kirjoita ylös, mihin ilmiöön tehtävä liittyy. Kun olet hahmotellut tehtävän rakenteen itsellesi, olet jo puolivälissä.

Jos tehtävä ei ala ratkeamaan, katso mallivastauksesta aina ensin vain ensimmäinen osa. Mallivastauksen ulkoaopettelusta on vähän hyötyä verrattuna siihen, että olet yrityksen ja erehdyksen kautta tutkinut erilaisia tapoja lähestyä tehtävää, vaikka et olisi osunut oikeaan.

Pidä luovutuskynnys korkealla! Vaikean tehtävän kohdalla tee sääntö itsellesi, että yrität ratkaista sitä itsenäisesti 15 minuuttia ennen mallivastauksen kurkistamista. Kun huomaat tehneesi virheen, pohdi hetki, mistä virhe johtui ja kirjoita se ylös ennen kuin vedät henkselit vastauksesi päälle. On todennäköistä, että teet samanlaisia virheitä useamman kerran, siksi on hyödyllistä pysähtyä pohtimaan niitä hetkeksi.

Ohessa on kaavio, miten tehtäviä kannattaa lähteä tekemään Mafynetissä:

mallivastausten hyodyntaminen

 

 

Tiivistelmä:

  • Opiskelu on tehokkaimmillaan silloin, kun se tuntuu haastavalta.
  • Tekemällä opit! Vältä ajan käyttämistä passiiviseen teorian kertaamiseen.
  • Pyri aina ymmärtämään mihin ilmiöön tekemäsi tehtävä ja käyttämäsi kaavat liittyvät.
  • Ota virheet ystäviksesi ja opi niistä.

Tehtävä

  • Tarkastele jotakin tehtävää, jota et saanut ratkaistua oikein. Kirjoita tehtävän viereen syy, mistä virhe johtui.

Jätä kommentti