Valmistautujan opas (2/5): Kertaus

Kertaaminen ja opiskeluteho

Kaksi samantasoista ja yhtä ahkeraa opiskelijaa valmistautui ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija A käytti 50 tuntia ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa ja kävi 100 % oppimateriaalista läpi. Opiskelija B käytti samoin 50 tuntia samaan kokeeseen valmistautumiseen, mutta kävi vain 80 % oppimateriaalista läpi. Kun kokeen tulokset tulivat, Opiskelija B sai paremman arvosanan kuin A. Mistä ero todennäköisesti johtui? Pohdi kysymystä tutkimalla oheista kuvaa:

Muistikayra

Kuvassa eriväriset käyrät havainnollistavat sitä, kuinka paljon opituista asioita on muistissa tietyn ajan jälkeen oppimistapahtumasta. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä pienempi osa asioista muistetaan. Ensimmäinen käyrä (punainen) kuvastaa opittujen asioiden unohtumista ensimmäisen opiskelukerran jälkeen. Kun opittu kerrataan, muistijälki vahvistuu ja unohtaminen hidastuu. Kuvassa tämä merkitsee siirtymistä yhtä pykälää ylemmälle, edellistä loivemmalle käyrälle (vihreät käyrät). Kertauksen jälkeen asia muistetaan pidempään kuin ennen kertausta.

Ylioppilaskokeisiin valmistautuvien opiskelijoiden esimerkissä opiskelija A käytti kaiken aikansa oppimateriaalissa eteenpäin menemiseen, koska hän pelkäsi, että ei ehdi opiskella kaikkia asioita ennen koetta. Sitä mukaa, kun hän eteni uuteen asiaan, hän unohti aiemmin oppimaansa. Kuvan ensimmäinen käyrä kuvastaa hänen oppimisprosessiaan. Opiskelija B eteni hitaammin, mutta huolellisen kertaamisen ansiosta hän muisti kokeessa edelleen suurimman osan opiskelemistaan asioista. Ylemmät käyrät kuvaavat hänen oppimisprosessiaan.

Kertaamisen aikaväli

Opitun kertaamista tapahtuu myös muulloin kuin varsinaisia kertaustehtäviä tehdessä. Kun teet uusia samantyyppisiä tehtäviä, alat hahmottaa paremmin myös aikaisempia vaikeuksia tuottaneita tehtäviä. Voit havainnoida tätä pitämällä kirjaa asioista ja tehtävistä, jotka ovat tuottaneet sinulle hankaluuksia. Kun palaat muutaman päivän tai viikon jälkeen tarkastelemaan merkintöjäsi, huomaat, mitkä asiat ovat selkiytyneet ja missä tarvitset lisäharjoitusta.

Varta vasten kertaamiseen tarvittava aika riippuu siitä, kuinka tukeva osaaminen aiheesta sinulla jo on. Lukusuunnitelmaa laatiessasi mieti, mikä oppiaine sinulla on vahvin ja missä taas tarvitset eniten kertausta. Vaikeimmissa aineissa kertaamiselle kannattaa varata eniten aikaa ja kertaamisväli pitää lyhyenä. Kaikissa oppiaineissa kertausväli kannattaa pitää sellaisena, että tehtävät kertautuvat vähintään kerran viikossa. Mafynetissä kertaustehtävien aikaväli on säädetty siten, että se sopii useimmille opiskelijoille. Voit kuitenkin tarvittaessa säätää kertausväliä oppiainekohtaisesti.

Samaa asiaa tai oppiainetta kannattaa opiskella vähintään kaksi kertaa viikossa. Samalle päivälle ei kannata ottaa enempää kuin kahta opiskeltavaa asiaa, ja oppiaineet kannattaa hajauttaa viikkoon siten, että uuden opiskelun ja kertaamisen välille jää ainakin yksi päivä väliä. Kertaamisen kannalta on hyödyllistä, jos uusi asia ehtii vähän unohtua. Kun mieleen palauttaminen vaatii hieman ponnistelua, se vahvistaa muistijälkeä enemmän kuin asian hakeminen tuoreena lähimuistista. Tämä ohjaa sinua myös parempiin opiskelustrategioihin. Kun et muista malliratkaisua enää ulkoa, et voi oikaista tehtävän ratkaisemisessa, vaan joudut rakentamaan uudestaan ajatuspolun oikeaan vastaukseen tehtävässä annetuista tiedoista ja hallitsemastasi teoriasta.  Kun joudut kerratessasi miettimään tehtävän läpi alusta asti, osaat kulkea saman ajatuspolun myös kokeessa, vaikka mallivastaus olisi unohtunut aikoja sitten.

Aktiivinen opiskelu on taistelua unohtamista vastaan

roskis

Aivot suodattavat tehokkaasti tietoa, joka ei vaikuta oleelliselta ja joka ei liity meille ennestään tärkeisiin asioihin. On tarkoituksenmukaista unohtaa esimerkiksi, mitä on syönyt viime viikolla lounaaksi, ellei ateria ole ollut aivan poikkeuksellinen. Yksittäisten tehtävien mallivastaukset ovat esimerkki yleensä ei-oleellisesta, helposti unohtuvasta asiasta, kun taas teoriasta nouseva tehtävän ratkaisutapa on asia, jota joudut muistelemaan uudestaan ja uudestaan.

Tietomäärä, jonka voimme yhden päivän aikana omaksua, on rajattu. Uuden asian mieleen painaminen on monin verroin työläämpää kuin opitun asian vahvistaminen. Kun asia on kerran opittu, vanhaa muistijälkeä voi vahvistaa rajattomasti. Sille, kuinka paljon ihminen voi kaiken kaikkiaan omaksua asioita, ei ole rajaa. Kun jo opittuihin asioihin palataan säännöllisesti, ne unohtuvat jokaisen kertaamisen jälkeen hitaammin ja hitaammin.

Kertaaminen on tehokasta ajankäyttöä

Vieraan kielen sanojen oppimista tutkittaessa on havaittu, että ilman kertausta opituista muistetaan viikkojen päästä selvästi alle 10 prosenttia, mutta vähintään kolmella oikea-aikaisella kertauksella opitusta jää pitkäkestoiseen muistiin jopa 80 prosenttia. Jo yksikin kertaus keskimäärin 2,5-kertaistaa muistetun asian. Asian kertaaminen vie myös huomattavasti vähemmän aikaa kuin uuden opettelu. Oikein kohdistettu kertaus vie sanojen opiskelussa tyypillisesti 60 % sitä ajasta, jonka kokonaan uuden sanalistan opettelu vaatii. Jotta kertaaminen kohdistuisi oikein, on hyödyllistä pitää kirjaa siitä, mikä asia itselle on ollut vaikeinta omaksua ja käyttää tehostetusti aikaa ja energiaa juuri siihen.

kynat

Kertaamisen suhteellinen hyöty

Oletetaan, että opiskelet vieraan kielen sanoja jonakin päivänä 25 minuuttia. Kuukauden päästä kokeessa muistat sanoista 10 %. Kokemuksesta viisastuneena käytät seuraavalla kerralla samoin tunnin sanojen opiskeluun ensimmäisellä kerralla, mutta kertaat sanoja 5 minuuttia kahden päivän, viikon ja kahden viikon kuluttua. Tällä kertaa muistat opiskelluista sanoista 80 %. Kuinka paljon 1,6 -kertainen aikapanos paransi opiskelutulostasi?

Oppimisteho tällä opiskelutekniikalla voidaan laskea seuraavasti: 

oppimisteho

Esimerkissä oppimisteho oli siis viisinkertainen, kun siihen sisältyi kertaus, verrattuna opiskelutekniikkaan, johon ei kuulunut kertausta lainkaan. Ajattele tätä motivaattorina, jos kertaustehtävät alkavat kasaantua ja tuntuu siltä, että et pääse eteenpäin tarpeeksi nopeasti. Opiskelusi on tehokkaimmillaan, kun kertaat.

Tiivistelmä

  • Opiskele samaa ainetta vähintään kahdesti viikossa.
  • Mafynetissä oppiainekohtainen kertausväli on säädetty sellaiseksi, että tehtävät tyypillisesti kertautuvat kerran viikossa. Tarvittaessa voit säätää kertausväliä.
  • Jokainen kertauskerta vahvistaa muistijälkeä ja loiventaa unohduskäyrää.
  • Pieni väli uuden asian opiskelun ja kertaamisen välillä tehostaa kertaamisen hyötyä.

Tehtävä

  • Kirjaa ylös asiat tai tehtävät, jotka ovat sinulle hankalia. Katso parin päivän ja parin viikon päästä, mitä olet kirjoittanut. Muistele, mitä olet oppinut asiasta. Tarkista vastauksesi ja kirjaa nyt ylös se, mitä et ollut muistanut, mutta mikä olisi oleellista muistaa.

Tutustu lääkiskursseihimme (lähikurssit, nettikurssi, etäkurssi ja itseopiskelukurssi) ja selvitä, mikä vaihtoehto palvelisi sinua parhaiten!

Jätä kommentti