Valmistautujan opas (1/5): Aikataulutus

Aloita ajoissa ja suunnitelmallisesti

Mietitkö, milloin opiskelu kannattaisi aloittaa? Oletko tottunut opiskelemaan aina, kun sinulla on aikaa, ja mietit, onko lukusuunnitelman kirjoittaminen auki tarpeellista?

Jos motivaatiosi on korkealla, itsenäinen opiskelu voi tuntua helpolta ilman suunnitelmaakin. Matka on kuitenkin pitkä, ja parhaallakin opiskelijalla motivaation määrä vaihtelee sen aikana. Jos opiskelet pelkän motivaatiosi varassa ilman suunnitelmaa, voi helposti käydä niin, että jonakin päivänä koet olosi väsyneeksi ja lykkäät opintoja siltä päivältä. Kun toisena päivänä tunnet olosi taas väsyneeksi, kynnys lykätä opintoja jälleen on madaltunut. Mitä enemmän lykkäät työntekoa, sitä enemmän kirittävää sinulla on keväällä.

Jotta lääkikseen valmistautuminen ei jäisi sen armoille, montako motivoitunutta päivää kuukauteen mahtuu, on hyvin laaditusta lukusuunnitelmasta suuri apu onnistuneeseen pääsykoevalmistautumiseen. Usein motivaatio syntyy siitä, että huonosta päivästä huolimatta pidät kiinni suunnitelmastasi ja saat päivän työt tehdyksi, vaikka energiaa olisi vähemmän kuin parhaana päivänä.

Pitkäjänteisen työn merkitys

Säännöllisen työnteon merkitys käy ilmi alla olevasta kaaviosta. Se kuvaa, miten aktiivinen harjoittelu vaikuttaa todennäköisyyteen päästä sisään.

miten-paasen-laakikseen

(Tarkemmat tiedot kuvaajasta löydät artikkelista Näin harjoittelet onnistuneesti.)

Kuvaajasta näkyy, että jokainen kuukausi aktiivista harjoittelua Mafynetin avulla parantaa sisäänpääsytodennäköisyyttä keskimäärin 7,5 prosenttiyksikköä. Pääsykokeissa tarvittavien taitojen haltuun ottaminen vaatii kaikilta paljon työtä. Jos mietit, milloin opiskelu kannattaa aloittaa, huomioi, että opiskelemalla 30 tuntia viikossa, saat aktiivisia työtunteja noin 120 kuukaudessa.  Jos mahdollista, opiskelu kannattaa siis aloittaa heti.

Jos et pysty aloittamaan vielä täysipainoista valmistautumista, aloita pienemmällä tuntimäärällä. Jo 15 tuntia viikossa auttaa merkittävästi laskurutiinin syntymistä. Tällöin sinulle jää myös aikaa kerrata oppimaasi, mikä on välttämätöntä, kun muistettavaa asiaa on paljon.

Oikean tuntimäärän löytäminen

Tilastoa tulkitessa on tärkeää huomioida, että luvuissa on kyse aktiivisista opiskeluun käytetyistä työtunneista. Elämäntilanteestasi riippuen käytettävissäsi oleva aktiivinen aika ja energia opiskeluun voivat vaihdella suuresti.

Yläraja tuntimäärälle, jonka opiskelija pystyy tehokkaasti opiskelemaan, on yleensä 30-35 h / viikko. Tämä luku koskee aktiivisia työtunteja. Lukusuunnitelmaa laatiessa huomioi, että aktiivisten työtuntien lisäksi aikaa tulee varata säännöllisesti tauoille, jotta muistisi pysyy vireänä eikä keskittymisesi herpaannu.

Paras lukusuunnitelma on realistinen lukusuunnitelma. Lukusuunnitelma saa hieman haastaa ja kannustaa, mutta se ei saa olla sellainen, että koet itsesi jatkuvasti väsyneeksi ja joudut joka päivä ylittämään itsesi. Stressin kertyminen heikentää sekä motivaatiotasi että suoriutumistasi, ja siitä palautuminen on työläämpää kuin sen ennalta ehkäisy.

Aktiivinen ajankäyttö

Lukusuunnitelman kannalta oleellista on paitsi se, paljonko käytät aikaa, myös se, miten sitä käytät.

Tehtävien tekeminen on useimmiten paras tapa harjoitella. Kirjoja lukemalla ja hyvää luennoitsijaa kuuntelemalla saatat saada tunteen siitä, että osaat ja ymmärrät, mutta vasta kun haastat itsesi aktiivisesti ratkaisemaan tehtäviä, saat realistisen käsityksen osaamisestasi ja kykysi ratkaista ongelmia kehittyy. Teorian kertaaminen ilman sen soveltamista tehtäviä ratkomalla on passiivista opiskelua ja useimmiten tehotonta ajan käyttöä. Jos vaikeat tehtävät turhauttavat, muista, että kaikki aika, jonka käytät niiden pohtimiseen, edistää oppimistasi. Oppimistasi ei kuvasta ainoastaan se, montako tehtävää saat ratkaistua. Mafynetin kirjaamista työtunneista saat suunnilleen realistisen käsityksen siitä, paljonko aktiivista opiskelua sinulle on kertynyt.

Aktiivisen ajankäytön kannalta tärkeää on säännöllisyys työajoissa. Merkitse kalenteriisi päivittäin aloitus- ja lopetusajat opiskelulle. Kun sinulla on rajattu määrä tunteja käytettävissäsi, saat positiivista painetta ajan käyttämiseksi tehokkaasti. Työpäivän päätettyäsi voit olla tyytyväinen tehtyyn työhön ja antaa mielesi olla vapaa opiskeluun liittyvistä paineista. Näiden aikojen ulkopuolella stressaaminen siitä, että pitäisi olla opiskelemassa, haittaa palautumistasi ja heikentää suoriutumistasi.

Tauotus

Kyky keskittyä yhtäjaksoiseen työntekoon on jossain määrin yksilöllistä. Hyvä nyrkkisääntö työnteon ja taukojen suhteuttamiselle on useimmiten 1:5. Jos jaksat keskittyä 50 minuuttia kerrallaan, pidä tämän jälkeen 10 minuutin tauko. Jos sopiva aika työntekoa sinulle on 25 minuuttia kerrallaan, pidä tämän jälkeen 5 minuutin tauko.

Yli tunnin mittainen yhtäjaksoinen opiskelu ei ole järkevää, koska sen jälkeen keskittyminen alkaa kärsiä ja työstä tulee tehotonta. Tauko kannattaa pitää säännöllisesti, vaikka tuntuisi siltä, että jaksaisi opiskella vielä pitempään. Tauolta palaaminen on helpompaa silloin, kun tuntuu, että virtaa vielä riittää verrattuna siihen, että on jo opiskellut päänsä puhki ennen tauolle siirtymistä.  Taukojen aikana kannattaa nousta ylös ja aktivoida lihaksia. Kun veri lähtee lihaksista liikkeelle, myös verenkierto aivoissa lisääntyy.

Päivään on syytä myös sisällyttää 30-60 minuutin mittainen ruokatauko. Tätä ei kannata kuitenkaan venyttää, sillä tuntia pidempi tauko ei enää auta keskittymiskyvyn palautumisessa.

Puhelimen käyttö tulee varata vain tauoille. Lääkiksen pääsykokeessa tarvittavien asioiden opiskelu vaatii paljon keskittymistä ja riittävän keskittyneeseen tilaan pääseminen vaatii ponnistelua. Pieni keskeytys, joka vie huomiosi muihin asioihin, helposti romahduttaa keskittyneen mielentilan. Mitä enemmän keskeytyksiä tulee, sitä useammin joudut rakentamaan keskittymisesi uudelleen ja mitä useammin joudut sen tekemään, sitä turhauttavammalta se tuntuu.

Hyvät rutiinit

Kun joka päivä pidät tiukasti kiinni aloitus- ja lopetusajoista sekä erotat opiskelu- ja vapaa-ajan toisistaan, saat opiskeluun hyvän rutiinin. Hyvät rutiinit ehkäisevät turhautumista ja ylläpitävät motivaatiota. Aloittamisen lykkääminen, päivien venyttäminen, keskeytykset epäsäännöllisen tauotuksen tai puhelimen vilkuilun seurauksena tekevät opiskelusta tehotonta ja alkavat helposti laskea motivaatiota.

Suhtaudu opiskeluun niin kuin työntekoon. Kun teet itsellesi opiskelua varten suunnitelman, josta pystyt pitämään kiinni, olet muuna aikana vapaa opiskeluun liittyvästä murehtimisesta.

Tiivistelmä

  • Aloita opiskelu suunnitelmallisesti heti kun voit
  • Laadi lukusuunnitelma, josta voit pitää kiinni
  • Aloita ja lopeta päivä täsmällisesti
  • Käytä opiskeluaika aktiivisesti ja tavoitteellisesti
  • Tauota säännöllisesti
  • Älä välttele vaikeita tehtäviä, äläkä kiirehdi eteenpäin kertaamisen kustannuksella

Tehtävä

  • Laske käyttämäsi ja käytettävissäsi olevat viikot ja kerro ne omalla aktiivisella viikkotyötuntimäärällä. Mihin kohtaan sijoitut kaaviossa?
 

Tutustu lääkiskursseihimme (lähikurssit, nettikurssi, etäkurssi ja itseopiskelukurssi) ja selvitä, mikä vaihtoehto palvelisi sinua parhaiten!

Jätä kommentti