Nelilaskimen käyttö kokeessa

Kevään 2019 pääsykokeessa sallitaan vain nelilaskimen käyttö. Nelilaskimella voi peruslaskutoimitusten lisäksi laskea neliöjuuria, mutta ei muuta.

Miten pääsykoe muuttui laskinuudistuksen jälkeen?

Tässä tiivistelmä siitä, miten pääsykoe muuttui, kun nelilaskin otettiin käyttöön keväällä 2017.

  • Nelilaskimesta ei löydy logaritmeja, Neperin lukua tai trigonometrisia funktioita. Koemateriaalissa oli annettu tehtävien yhteydessä tarvittavat funktioiden arvot, kuten esim. ln 2 ≈ 0,693.
  • Fysiikkaan oli tullut uusi tehtävätyyppi, jossa suureille ei annettu lukuarvoja, vaan vastaus piti ilmoittaa lausekkeena symbolien (suureiden kirjaintunnusten) avulla. Sinänsä tehtävä ei eronnut perinteisestä fysiikan tehtävästä; ratkaisun lopussa ei vain sijoitettu lukuarvoja saatuun lausekkeeseen.
  • Nelilaskimella on huomattavasti hitaampi laskea monimutkaisia lausekkeita erityisesti, jos luvut ovat kymmenpotenssimuotoisia. Iloisena yllätyksenä tarvittavat laskutoimitukset olivat suurimmassa osassa tehtäviä yksinkertaisia, eikä nelilaskimen kömpelyys ollut merkittävä haaste.
  • Huomaa kuitenkin, että kevään 2019 kokeessa voi taas olla kaikenlaista uutta. On kuitenkin rohkaisevaa, että pääsykoe on kahtena edellisenä keväänä toteutettu siten, että koemenestyksen ratkaisi fysiikan ja kemian osaltakin näiden aineiden hyvä osaaminen eikä koesuoritus kariutunut nelilaskimen käyttöön.

Valmennuskursseillamme sekä Mafynetti-itseopiskelumateriaalissa annetaan ohjeet ja harjoittelupaketti, joiden avulla voit harjoitella nelilaskimen ja taulukoiden käyttöä. Myös kaikki Mafynetin ja valmennuskurssien harjoituskokeet ovat nelilaskinuudistuksen mukaisia. Kokeet ovat keskenään hyvinkin erilaisia, jotta opit selviytymään erilaisista koetilanteista.

Näin treenaat laskurutiinia nelilaskimella

Nelilaskin ei loppujen lopuksi vaikuta harjoitteluun paljoa.

  1. Harjoittele nelilaskimen käyttöä laskemalla harjoituskokeet ja myös osa muista tehtävistä sillä. Nelilaskimen käyttö on hitaampaa, kuin funktiolaskimen, ja sen vuoksi et tule harjoittelemallakaan pääsemään samaan laskemisnopeuteen kuin funktiolaskimella. Muut ovat samalla viivalla sinun kanssasi, joten älä murehdi tätä. Aiempien kokeiden perusteella voisi myös odottaa, ettei laskimen käyttö muodostu ongelmaksi, kun olet kohtuudella harjoitellut sitä.
  2. Suosittelemme kuitenkin, että varaudut harjoittelemalla laskemaan pitkiäkin laskutehtäviä nelilaskimen ja taulukoiden avulla. Valmennuskursseillamme sekä Mafynetti-itseopiskelumateriaalissa on ohjeet ja harjoittelupaketti, jolla voit harjoitella nelilaskimen ja taulukoiden käyttöä. Myös kaikki Mafynetin ja valmennuskurssien harjoituskokeet ovat nelilaskinuudistuksen mukaisia. Kokeet ovat keskenään hyvinkin erilaisia, jotta opit selviytymään erilaisista koetilanteista. Näin siksi, koska koetta muutetaan vuosittain ja on useita eri mahdollisuuksia, millainen ensi kevään koe on.
  3. Koska nelilaskimen käyttö on hitaampaa ja vaatii aluksi paljon huomiota, ei ole oppimisen kannalta tarkoituksenmukaista, että välttämättä laskisit kaikki laskut nelilaskimella. Jos olet harjoittelun alkupuolella, ja fysiikan ja kemian laskut tuottavat sinulle vielä muutenkin vaikeuksia, voi olla järkevää käyttää kätevämpää laskinta. Näin huomio pysyy oppiaineen ja ongelmanratkaisutaidon oppimisessa eikä laskimen käytössä. Harjoituskokeet kannattaa tehdä aina kokonaan nelilaskimella. Jos nelilaskimen käyttö ei vielä ole täysin rutinoitunutta ja ripeää huhtikuun puoliväliin mennessä, laske viimeinen kuukausi pelkästään nelilaskinta käyttäen. Toisaalta, jos laskimen käyttö on hyvin rutinoitunutta, voit säästää aikaa käyttämällä suurimmassa osassa laskuja parempaa laskinta, koska et enää tarvitse nelilaskinharjoitusta.
  4. Vaikka kokeessa korostuisivat monivalintatehtävät tai muut vähemmän laskemista vaativat tehtävät, on laskeminen silti tehokkain ja tärkein tapa harjoitella fysiikkaa ja kemiaa! Tutkimuksemme mukaan opiskelijoiden pisteet hyvin laadituissa monivalintatehtävissä korreloivat erittäin hyvin laskutehtävistä saatujen pisteiden kanssa. Tämä selittyy sillä, että molemmissa tehtävätyypeissä tarvitaan suurelta osin samoja taitoja, eli kaavojen muistamisen lisäksi tarvitaan hyvää fysiikan ja kemian ilmiöiden ymmärrystä ja ongelmanratkaisutaitoa. Harjoittelumuotona laskutehtävä on näistä kahdesta kuitenkin opettavaisempi.
  5. Suhteellisen usein monivalinnoissa myös kysytään asioita, joihin vastaaminen edellyttää hyvän laskurutiinin tuomaa näkemystä, vaikkei tehtävän ratkaisemiseksi tarvitakaan pitkää laskelmaa. Hyvä esimerkki on 2016 pääsykokeen monivalintatehtävät B1-B8.
  6. Laskemisen lisäksi suosittelemme opettelemaan asiat melko kattavasti ulkoa, mutta hyvällä ymmärryksellä. Osaaminen täytyy säilyttää kertauksen avulla läpi vuoden kokeeseen asti. Kursseillamme Mafynetti-ohjelma pitää automaattisesti huolen kertaamisesta.

Kokeessa sallitut laskimet

Vuoden 2019 pääsykokeessa sallitaan ainoastaan nelilaskin. Kaikissa hyväksytyissä nelilaskimissa on käytännössä identtiset ominaisuudet, mutta suosittelemme erityisesti Casio SL-450S tai Sharp ELSI MATE EL-233S -laskimia. Molemmissa laskimissa on keskimääräistä parempi näppäintuntuma.

Casio SL-450S -laskin on suosittelemistamme laskimista hieman parempi, sillä sen näytön oikeassa reunassa näkyy, mikä laskutoimitus (yhteen-, vähennys-, kerto- vai jakolasku) on valittuna. Muissa laskimissa täytyy luottaa siihen, että näppäimen painallus onnistui.

Katso viralliset ohjeet ja esimerkkilista sallituista laskimista (virallinen lista koskee toistaiseksi 2018 hakua, mutta myös 2019 on käytössä nelilaskin, joten ohje tuskin muuttuu oleellisesti).

Liity postituslistallemme, niin lähetämme sinulle viestin tärkeimmistä muutoksista pääsykokeen lähestyessä.