Muutokset lääkishaussa 2020

Lääkiksen pääsykoe säilyy, mutta sen rinnalle tulee yo-todistuskiintiö keväällä 2020.

Yo-todistuskiintiö tulee keväällä 2020

Keväällä 2020 pääsykokeen rinnalle tulee yo-todistuskiintiö.

  • Enintään 51 % opiskelijoista valitaan pelkän yo-todistuksen perusteella ja loput pelkän pääsykokeen perusteella. Yhteispistekiintiö poistuu kokonaan.
  • Todistuskiintiö on tarkoitettu vain ensikertalaisille hakijoille. Älä siis ota muita opiskelupaikkoja vastaan, jos haluat lääkikseen!
  • Jos olet jo menettänyt ensikertalaisen hakijan asemasi, voit hakea pääsykokeella. Pääsykoekiintiön valintakriteereistä ei ole vielä julkaistu tietoa, mutta odotuksemme on, että pääsykokeessa ensikertalaiset ja muut hakijat ovat joko täsmälleen tai lähestulkoon samassa asemassa. 

Todistusvalinnassa voi saada pisteitä kuudesta ylioppilastutkinnon aineen arvosanasta. Kaikilta huomioidaan äidinkieli, matematiikka, biologia ja kemia. Lisäksi huomioidaan kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta seuraavista: fysiikka, enintään yksi ainereaali, enintään yksi kieli. Aineet tuottavat kuitenkin pisteitä hyvin erisuuret määrät ja parhaat pisteet saa yhdistelmällä fysiikka + pitkä kieli.

Arviomme tarvittavista yo-todistuspisteistä löytyy täältä.

Pääsykoe keväällä 2020

Pääsykokeen avulla valitaan 49 % lääkisopiskelijoista keväällä 2020. Pääsykoekiintiö siis kasvaa aiemmasta, sillä keväällä 2019 valittiin 40 % opiskelijoista pelkän pääsykokeen avulla. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että sisäänpääsy pääsykokeen avulla olisi aiempaa helpompaa, koska samaan aikaan on tapahtunut muitakin muutoksia. Yhteispistekiintiö on muuttunut todistusvalinnaksi ja ensikertalaisuus vaikuttaa uudella tavalla. Odotamme vielä tietoja siitä, miten ei-ensikertalaisia kohdellaan pääsykoekiintiössä, mutta tämän hetkisen arviomme mukaan kokonaisvakutus on sellainen, että pääsykoekiintiö ei ainakaan merkittävästi vaikeudu entisestä. Pääsykoeharjoittelu on edelleen tärkein asia lääkishaussa, ellei sinulla ole huippuhyvää yo-todistusta. Jos tulet valmennuskurssillemme, saat henkilökohtaisen opiskeluvalmentajan, joka auttaa sinua haku-urakan suunnittelussa. Opiskeluvalmentajasi selvittää lähtötilanteesi pohjalta, missä suhteessa yo- ja pääsykokeisiin tulee panostaa ja mitä aineita kannattaa korottaa. Jos pääsykoeharjoittelu on sinulle selkeästi hyödyllisempää, tehdään yo-uusinnat siten, että niihin harjoittelu ei vaaranna pääsykoharjoitteluasi.

Kevään 2020 pääsykokeen koealuetta ei ole julkaistu, mutta keväällä 2019 pääsykoe perustui entiseen tapaan lukion fysiikan, kemian ja biologian oppimääriin. Oppimäärä oli uuden, 2015 lukion opetussuunnitelman mukainen. 

Tarkempia tietoja pääsykokeesta joudutaan valitettavasti vielä odottamaan – mahdollisesti loka-marraskuuhun asti, jolloin uudet hakuoppaat julkaistaan. Paras arviomme on, että pääsykoe perustuu edelleen lukion fysiikan, kemian ja biologian oppimääriin, koska koe on ollut sellainen vuodesta 2012 asti ja nähdäksemme tähän on hyvät perusteet. Ei ole kuitenkaan takeita, että koe säilyy entisellään, koska myös muutospuheita on ollut julkisuudessa joitakin vuosia sitten.

Helsingin Sanomien kirjoituksessa 27.9.2017 siteerattiin Oulun yliopiston lääketieteen dekaani Kyösti Oikarista: ”Samalla mietimme, voisiko pääsykoe perustua kokeessa ­jaettavaan materiaaliin. Tuolloin ennakkovalmistelu ei olisi niin perusteellista kuin nyt, kun se perustuu lukion fysiikan, bio­logian ja kemian oppimääriin.” Arviomme mukaan tällainen muutos olisi ongelmallinen mm. siksi, että koe ei enää millään tavalla mittaisi hakijan motivaatiota ja jää nähtäväksi, toteutuuko tällainen ajatus missään vaiheessa.

Myös kokeen sähköistämistä harkitaan, mutta pidämme erittäin epätodennäköisenä, että tämä tapahtuisi vielä keväällä 2020.

Lisäksi kirjoituksessa sanotaan, että ”Kauppakorkeakoulujen pääsykokeet ovat jo pitkälti monivalintatehtäviä, ja siihen suuntaan muuttuu koe lääketieteessäkin.” Tällä luultavasti tarkoitetaan, että monivalintaan siirryttäisiin sitten, jos pääsykoetta uudistetaan muutenkin. On kuitenkin hyvä harjoitella puhdasta monivalintakoetta joka tapauksessa, koska myös perinteinen koe voi olla pelkkää monivalintaa. Kursseillamme sekä Mafynetti-itseopiskelumateriaalissa on hyvin vaihtelevan tyyppisiä kokeita, mukaan lukien puhtaita monivalintakokeita. Monipuolisten kokeiden avulla voit harjoittaa koestrategiaasi niin, että se toimii kaikenlaisten kokeiden kanssa.

Miten tulevaan kannattaa varautua?

Jos haluat lääketieteelliseen, älä ota muita opiskelupaikkoja vastaan! Näin säilytät ensikertalaisuutesi, jolloin sinulla säilyy useampi ja mahdollisesti helpompi väylä saada opiskelupaikka.

Jos et ole enää ensikertalainen, älä luovuta! Yo-todistusta sinun ei kannata enää parantaa, koska et voi osallistua todistusvalintaan, mutta myös vuonna 2020 sinun on mahdollista päästä lääkikseen pääsykokeen kautta.

Entä, jos pääsykoe muuttuu jossain vaiheessa sellaiseksi, että kokeessa ei tarvita fysiikkaa, kemiaa tai biologiaa? Ensinnäkin voit päästä sisään ennen kuin sellainen muutos tapahtuu. Toisekseen mihin tahansa uudentyyppiseen kokeeseen voi parantaa mahdollisuuksiaan harjoittelemalla. Lisäksi, mikäli olet vielä ensikertalainen, sinulle on suuri hyöty siitä, että olet jo oppinut huiman paljon fysiikka, kemiaa ja biologiaa sekä sivutuotteena jopa matematiikka. Tämä antaa sinulle erinomaiset eväät korottaa kyseisten aineiden yo-arvosanoja. Mafynetin avulla voit harjoitella niin kauan kuin tarvitset saadaksesi tarvittavat yo-arvosanat. Syksystä 2019 alkaen yo-arvosanoja voi käydä korottamassa niin monta kertaa kuin haluaa.

Kevään 2020 hakua ajatellen kannattaa aloittaa harjoittelu mahdollisimman pian. Koealue keväälle 2020 ei ole vielä varmistunut, mutta kannattaa lähteä siitä oletuksesta, että se on sama kuin keväällä 2019, eli lukion pakolliset ja syventävät kurssit biologiasta, fysiikasta ja kemiasta. Oppimäärä on LOPS 2015 mukainen. Ei siis kannata jäädä odottamaan koealueen julkaisua, koska jokainen kuukausi Mafynetillä harjoittelua kasvattaa sisäänpääsytodennäköisyyttä 7,5 prosenttiyksikköä (tarkempaa tietoa täällä), joten on fiksuinta aloittaa ajoissa!

Vuonna 2019 Helsingin suomenkieliseen yleislääkiseen päässeistä 67 % ja kaikkiin Suomen lääketieteellisiin päässeistä 60 % käytti Mafynettiä. Todennäköisyys päästä sisään Mafynettiä käyttämällä on kolminkertainen muihin pääsykokeeseen osallistuviin hakijoihin verrattuna. Helpointa pääsykoeharjoittelu on lähikurssillamme tai nettiopetuskurssilla. Nettiopetuskurssille voi osallistua mistä käsin tahansa, koska opettajat opettavat sinua videopuhelun välityksellä. Jos budjettisi ei riitä valmennuskursseihin, pääset erittäin hyvään tulokseen myös etäkurssillamme tai pelkällä itseopiskelumateriaalilla. Oleellisinta on, että käytät Mafynettiä, koska itsenäinen, aktiivinen työskentely harjoitustehtävien ja oppimateriaalin parissa on tärkein osa luku-urakkaasi. Rajallista valmistautumisaikaa ei kannata haaskata esimerkiksi luentojen kuuntelemiseen, koska opit asiat tehokkaammin ja omassa tahdissasi Mafynetin teoriaosuuksista. Myös valmennuskursseillamme työskentelet koko ajan aktiivisesti ja saat apua yksilöllisiin ongelmakohtiisi opettajilta. Ryhmässä on aina korkeintaan 16 kurssilaista yhtä opettajaa kohden.

Jos haluat pysyä ajan tasalla julkaisemastamme ajankohtaisesta lääkishakuinfosta, ilmoittaudu sähköpostilistalle, jolla kerromme muuutoksista lääkishaussa.

Liity postituslistallemme, niin lähetämme sinulle viestin tärkeimmistä muutoksista pääsykokeen lähestyessä.