Työmäärän ja työtavan vaikutus yo-arvosanoihin
Mafynetti julkaistiin keväällä 2012, mistä lähtien olemme käyttäneet sitä ainoana oppimateriaalina omassa opetuksessamme. Pitkä kokemus sähköisen oppimateriaalin kehittämisestä ja käytöstä opetuksessa on tuonut meille paljon tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden oppimiseen. Seuraavaksi raotamme hiukan syitä siihen, miksi Mafynetti kannustaa tekemään paljon tehtäviä ja miksi se kannustaa opiskelijaa pitkäjänteisyyteen tehtäviä ratkoessa.
Mafynetissä on tarjolla malliratkaisut pääsääntöisesti jokaiseen tehtävään. Mafynetti kannustaa kuitenkin käyttäjää yrittämään tehtäviä pitkäjänteisesti itse ennen malliratkaisun katsomista. Tietyissä tilanteissa Mafynetti jopa rajoittaa malliratkaisun katsomista, jos käyttäjä hätiköi liikaa. Jos opiskelija ei saa ratkaistua tehtävää ilman malliratkaisun apua, tehtävä menee kertaukseen ja opiskelija saa myöhemmin uuden mahdollisuuden. Opiskelijan kannalta parasta on kuitenkin se, jos hän saa tehtyä tehtävän itse ensimmäisellä yrityksellä oikein ennen malliratkaisun katsomista.
”Ensimmäisellä yrityksellä oikein” on tärkeä yo-arvosanan selittäjä
Mafynettiä käytti lukuvuonna 2019-2020 yli 12 000 abia. Teimme keväällä 2020 laajan kyselyn, johon vastasi 2740 abia. Seuraavassa tutkitaan tilastoja kemian kirjoittaneista Mafynetti-käyttäjistä.
Ohessa näet kyselyyn vastanneiden Mafynetin käyttäjien kemian arvosanajakaumat kevään 2020 kirjoituksissa.
Mafynetin käyttäjien yo-arvosanat ovat yleisesti ottaen varsin hyviä, mutta kiinnostavaa on myös, mikä selittää arvosanojen eroja opiskelijoiden välillä. Yksi merkittävä selittäjä menestykselle yo-kirjoituksissa on ensimmäisellä yrityksellä oikein tehtyjen tehtävien määrä, eli se, kuinka monta tehtävää opiskelija on saanut ratkaistua katsomatta mallivastausta. Toinen merkittävä selittäjä on harjoitteluun käytetty aika.
Alla on taulukko, jossa kyselyyn vastanneet on luokiteltu sen mukaan, kuinka monta tehtävää he ovat saaneet ensimmäisellä yrityksellä oikein. Taulukosta näkyy myös se, kuinka monta tehtävää kuhunkin luokkaan kuuluvat opiskelijat tekivät keskimäärin riippumatta siitä, oliko tehtävä ensimmäisellä yrityksellä oikein vai ei. Edelleen taulukosta voi lukea opiskelijoiden koko luku-urakkaan keskimäärin käyttämät työtunnit.
Viimeiset kuusi riviä kertovat, kuinka suuri osa opiskelijoista sai vähintään mainitun arvosanan kussakin luokassa.
Taulukosta nähdään, että jo 60-70 tunnin kokonaisopiskelun määrällä pääsee erinomaisiin tuloksiin ja parannuksiin. Yo-kirjoituksissa valmistaudutaan useampaan aineeseen kerralla ja esimerkiksi 10 viikkoa ennen yo-kirjoituksia aloitettu harjoittelu vaatii vain 7 tuntia työtä viikossa per aine. Harjoittelu neljän aineen kirjoituksiin vaatii tällä tahdilla 28 tuntia viikossa. Olemme huomanneet, että paras hyöty suhde saavutetaan 30-35 tunnin viikkotyömäärällä.
Arvosanoihin vaikuttavat työskentelytavan lisäksi myös opiskelijoiden lähtötaso ja kyvykkyys. Parempitasoiset opiskelijat ehtivät lyhyemmässä ajassa ratkaista enemmän tehtäviä ja saavat myös enemmän tehtäviä ensimmäisellä yrityksellä oikein. Tarkemman tilastoanalyysin ja kursseilla tekemiemme havaintojen pohjalta voimme kuitenkin sanoa seuraavaa:
Suosittelemme, että opiskelijan tulisi tähdätä siihen, että hän saisi ratkaistua vähintään 70 % tehtävistä ensimmäisellä yrityksellä oikein siinä vaiheessa, kun hän tekee Mafynetin laskuritiinitehtäviä, eikä enää opiskele uutta asiaa.
Ensimmäisellä yrityksellä oikein ratkaistujen tehtävien osuuden kasvu ei näytä vaikuttavan suuresti ylioppilaskoemenestykseen sen jälkeen, kun se on yli 70 %. Tehtyjen tehtävien määrässä sen sijaan enemmän on aina parempi, kunhan opiskelija ei hätiköi, vaan pitää ensimmäisellä yrityksellä oikein ratkaistujen tehtävien osuuden yli 70 % tasolla.
Omaa edistymistä ei kannata mitata vertailemalla sitä muiden edistymiseen. Opiskelijalla, jolla on parempi lähtötaso, tehtävien ratkaiseminen sujuu nopeammin. Vertaamalla omaa nykyistä osaamista siihen, mitä se oli ennen harjoittelun aloittamista, saa kannustavamman ja hyödyllisemmän kuvan oman opiskelun tasosta. Opiskelijan kannattaa noudattaa yllä olevia ohjeita ja seurata Mafynetin edistymiskäyrää, josta näkee, kuinka hyvin henkilökohtaisessa tavoitevauhdissa on pysytty.
Tärkeää on pitää huolta siitä, että työtä tehdään säännöllisesti ja tunteja kertyy riittävästi. Omia rajoja ei saa kuitenkaan ylittää, koska se ei nopeuta oppimista, vaan voi sen sijasta johtaa uupumukseen. Yleensä paras teho saadaan 30-35 h/vko vauhdilla.