opiskelija

Työmäärän ja työtavan vaikutus yo-arvosanoihin

Mafynetti julkaistiin keväällä 2012, mistä lähtien olemme käyttäneet sitä ainoana oppimateriaalina omassa opetuksessamme. Pitkä kokemus sähköisen oppimateriaalin kehittämisestä ja käytöstä opetuksessa on tuonut meille paljon tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden oppimiseen. Seuraavaksi raotamme hiukan syitä siihen, miksi Mafynetti kannustaa tekemään paljon tehtäviä ja miksi se kannustaa opiskelijaa pitkäjänteisyyteen tehtäviä ratkoessa.

Mafynetissä on tarjolla malliratkaisut pääsääntöisesti jokaiseen tehtävään. Mafynetti kannustaa kuitenkin käyttäjää yrittämään tehtäviä pitkäjänteisesti itse ennen malliratkaisun katsomista. Tietyissä tilanteissa Mafynetti jopa rajoittaa malliratkaisun katsomista, jos käyttäjä hätiköi liikaa. Jos opiskelija ei saa ratkaistua tehtävää ilman malliratkaisun apua, tehtävä menee kertaukseen ja opiskelija saa myöhemmin uuden mahdollisuuden. Opiskelijan kannalta parasta on kuitenkin se, jos hän saa tehtyä tehtävän itse ensimmäisellä yrityksellä oikein ennen malliratkaisun katsomista.

”Ensimmäisellä yrityksellä oikein” on tärkeä yo-arvosanan selittäjä

Mafynettiä käytti lukuvuonna 2019-2020 yli 12 000 abia. Teimme keväällä 2020 laajan kyselyn, johon vastasi 2740 abia. Seuraavassa tutkitaan tilastoja kemian kirjoittaneista Mafynetti-käyttäjistä.

Ohessa näet kyselyyn vastanneiden Mafynetin käyttäjien kemian arvosanajakaumat kevään 2020 kirjoituksissa.

Mafynetin käyttäjien yo-arvosanat ovat yleisesti ottaen varsin hyviä, mutta kiinnostavaa on myös, mikä selittää arvosanojen eroja opiskelijoiden välillä. Yksi merkittävä selittäjä menestykselle yo-kirjoituksissa on ensimmäisellä yrityksellä oikein tehtyjen tehtävien määrä, eli se, kuinka monta tehtävää opiskelija on saanut ratkaistua katsomatta mallivastausta.

Alla on taulukko, jossa kyselyyn vastanneet on luokiteltu sen mukaan, kuinka monta tehtävää he ovat saaneet ensimmäisellä yrityksellä oikein. Taulukosta näkyy myös se, kuinka monta tehtävää kuhunkin luokkaan kuuluvat opiskelijat tekivät keskimäärin riippumatta siitä, oliko tehtävä ensimmäisellä yrityksellä oikein vai ei. Edelleen taulukosta voi lukea opiskelijoiden koko luku-urakkaan keskimäärin käyttämät työtunnit.

Viimeiset kuusi riviä kertovat, kuinka suuri osa opiskelijoista sai vähintään mainitun arvosanan kussakin luokassa.

Taulukosta nähdään, että ensimmäisellä yrityksellä oikein tehtyjen tehtävien määrä vaikuttaa suuresti yo-arvosanaan. Olemme tutkineet myös kaikkien tehtyjen tehtävien määrän vaikutusta yo-arvosanaan ja sekin vaikutus on suuri, mutta kaikkein tärkeintä on nimenomaan ensimmäisellä yrityksellä oikein tehtyjen tehtävien määrä.
 
Opiskelijoiden lähtötaso ja kyvykkyys vaikuttavat toki siihen, kuinka nopeasti harjoittelu etenee.  Parempitasoiset opiskelijat ehtivät lyhyemmässä ajassa ratkaista enemmän tehtäviä ja saavat myös enemmän tehtäviä ensimmäisellä yrityksellä oikein. Hyvä arvosana on kuitenkin mahdollista saada lähtötasosta riippumatta, kun tekee riittävän määrän töitä ja noudattaa hyviä työtapoja. Tarkemman tilastoanalyysin ja kursseilla tekemiemme havaintojen pohjalta suosittelemme opiskelijoille:
 
  • ”Ensimmäisellä yrityksellä oikein” tarkoittaa sitä, että saat itse laskettua oikean vastauksen ennen malliratkaisun katsomista. Tähtää siihen, että saat ratkaistua vähintään 70 % tehtävistä ensimmäisellä yrityksellä oikein siinä vaiheessa, kun teet Mafynetin laskuritiinitehtäviä, etkä enää opiskele uutta asiaa. Yritä vaikeaa tehtävää vähintään 15 minuuttia. Jos joudut luovuttamaan, anna ongelman hautua yön yli ja yritä tehtävää vielä seuraavana päivänä uudestaan ennen kuin katsot malliratkaisun.
  • Tilastot osoittavat, että nimenomaan ensimmäisellä yrityksellä oikein ratkaistujen tehtävien määrä nostaa yo-arvosanaa. Älä siis hätiköi tehtävien kanssa, koska siitä ei ole hyötyä!
  • Älä kuitenkaan yritä väkisin 70 %:n tasolle, jos kohtuullinen sinnikkyys ei riitä. Prosentti nousee pitkäjänteisen harjoittelun myötä! Myöskään ei kannata liian itsepintaisesti tavoitella yhä korkeampaa prosenttia, kuten 80 %, 90 % tai 99 %, jos se johtaa siihen, että harjoittelu ei etene. Tärkeintä, että olet sopivan sinnikäs ratkaisua yrittäessä ja teet suuren kappalemäärän tehtäviä ensimmäisellä yrityksellä oikein.
  • Kuten huomaat, hyvä harjoittelu vie aikaa! On siis tärkeää, että teet työtä säännöllisesti ja tunteja kertyy riittävästi. Omia rajoja ei saa kuitenkaan ylittää, koska se ei nopeuta oppimista, vaan voi sen sijasta johtaa uupumukseen. Yleensä paras teho saadaan 30-35 h/vko vauhdilla. Avainsana on säännöllinen työtahti joka viikko.
  • Omaa edistymistä ei kannata mitata vertailemalla sitä muiden edistymiseen. Kaverilla, jolla on parempi lähtötaso, tehtävien ratkaiseminen sujuu nopeammin. Vertaamalla omaa nykyistä osaamista siihen, mitä se oli ennen harjoittelun aloittamista, saat kannustavamman ja hyödyllisemmän kuvan oman opiskelusi tasosta. Noudata yllä olevia ohjeita ja seuraa Mafynetin edistymiskäyrää. Käyrästä näet, kuinka hyvin olet pysynyt henkilökohtaisessa tavoitevauhdissasi.