Lukusuunnitelman tekeminen

Hyvä lukusuunnitelma auttaa opiskelumenestyksessä merkittävästi.

Olet valmistautumassa tärkeimpään hetkeen lukiolaisen elämässä, yo-kirjoituksiin. Tämän harjoituksen tavoitteena on tehdä lukusuunnitelma lukulomallesi. Lukulomalla opiskelet itsenäisesti. Tällöin hyvin tehty lukusuunnitelma helpottaa ja selkeyttää yo-kirjoituksiin valmistautumista. Tässä oppimiasi periaatteita voit soveltaa helposti myös pääsykokeisiin valmistautumisessa tai opiskellessasi lukion kursseja.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”

TEHTÄVÄ:

Tee itsellesi lukusuunnitelma! Lue ensin alla olevat vinkit sekä malliesimerkki. Tee tämän jälkeen oma lukusuunnitelmasi yo-kokeisiin esimerkiksi exceliin tai muuhun asiakirjaan.  Sivun lopussa on linkki josta voit ladata valmiin pohjan lukusuunnitelmalle.  Voit siirtää suunnitelmasi myös omaan kalenteriisi.

HUOM! Jokainen opiskelija on yksilöllinen, joten tee suunnitelmastasi itsesi näköinen. Alla olevat vinkit ja esimerkki toimivat suurimmalle osalle, mutta tuntimäärät, lähtötaso tai tavat oppia voivat vaihdella henkilöittäin.

 

Ota seuraavat asiat huomioon lukusuunnitelmaa tehdessäsi

  • Päätä minkä verran viikossa voit opiskella.
  • Ole suunnitelmassa realistinen ja aloita opiskelu ajoissa.
  • Huomioi tauot ja päätä mihinkä aikaan aloitat ja lopetat opiskelun joka päivä.
  • Ota suunnitelmassa huomioon myös edellisen viikon asioiden kertaus.
  • Päätä mitkä aineet ovat sinulle tärkeimpiä ja minkä verran kutakin kirjoittamaasi ainetta tulee opiskelussasi painottaa.
  • Tee lukusuunnitelma, sitoudu siihen ja tarkasta 1-2 kahden viikoin välein suunnitelmasi.
  • Muista myös levätä.
  • Sivun lopussa on linkki josta voit ladata valmiin pohjan lukusuunnitelmalle.

1. Päätä minkä verran aiot opiskella

Olemme huomanneet MAFY-valmennuksella, että yläraja tuntimäärälle, jonka opiskelija yleensä pystyy tehokkaasti opiskelemaan, on 25-35 h / viikko. Tästä määrästä on vähennetty kaikki tauot.  Ota huomioon tämä, kun lasket käytettävissä olevaa aikaasi! Ilman lepoa ja palautumista et opi. Jos käyt viikossa 5 tuntia töissä, vähennä se aika viikon opiskelumäärästäsi.

Jos et pysty aloittamaan vielä täysipainoista valmistautumista, aloita pienemmällä tuntimäärällä. Jo 10-15 h / viikko auttaa merkittävästi edistymistäsi. Kertaamalla säännöllisesti muistat oppimasi vielä pitkänkin ajan kuluttua.

2. Tauot ja rutiini

MAFY-valmennuksella suosittelemme opiskelemaan 50 minuuttia kerrallaan ja pitämään aina tämän jälkeen 10 minuutin tauko.  Päivään on syytä sisällyttää pituudeltaan 30-60 minuutin mittainen ruokatauko. Tätä pidempi tauko ei enää auta keskittymiskyvyn palautumisessa.  Aktiiviseen opiskeluun varatun ajan tulee olla häiriötöntä ja puhelinta tulee käyttää vain tauoilla. Kun pidät tästä tiukasti kiinni, siitä tulee sinulle rutiini. Kun saat hyvän rutiinin aktiiviseen työntekoon, se ehkäisee turhautumista. Jatkuvat keskeytykset ja huomion karkaaminen muualle epäsäännöllisen tauotuksen ja puhelimen vilkuilun seurauksena syövät motivaatiota ja aloittamisesta tulee vaikeaa.

Kevyt liikunta ja lihasten aktivointi taukojen aikana on hyödyllistä opiskelun kannalta, koska se aktivoi verenkiertoa myös aivoissa.

Jos olet aamuihminen aloita opiskelu aikaisin. Jos esim. klo 8.30 aloitus ei sovi sinulle voit aloittaa klo 9.30, mutta tällöin opiskelet myöhempään iltapäivällä. Tärkeintä on, että aloitat ja lopetat joka päivä samaan aikaan. Pitkäkestoisessa opiskelussa rutiinit ovat tärkeitä!

 

3. Kertaus on tie kohti parempaa arvosanaa

Yo-kirjoituksiin valmistautuminen on erilaista kuin jaksokokeeseen opiskelu. Opiskeltavia kirjoja on huomattavasti enemmän ja valmistautuminen kestää pidempään. Kun esimerkiksi kertaat fysiikan ensimmäisen kurssikirjan joulukuussa, on sen lukemista kulunut jo lähes kolme kuukautta yo-kirjoituksiin mennessä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että kertaat valmistautumisen aikana jo opiskelemiasi asioita. Näin ne jäävät pitkäaikaiseen muistiin. Lukusuunnitelmassa onkin hyvä olla merkattuna myös kertauksen ajankohdat. Voit esimerkiksi maanantaiaamun ensimmäisenä tuntina tehdä pikaisen kertauksen asioista, joita opiskelit perjantaina. 

 

4. Esimerkki lukusuunnitelmasta

Esimerkin opiskelija kirjoittaa esimerkiksi kolme ainetta, matematiikan, äidinkielen ja englannin. Näistä matematiikasta hän saa eniten pisteitä jatko-opiskelupaikkaan ja se on myös hänelle vaikein aine. Opiskelija on päättänyt opiskella viitenä päivänä viikossa (ma-pe). Viikonloput hän pitää vapaana. 

  • Päivät kannattaa aloittaa vaikeimmalla aineella ja lounaan jälkeen vaihtaa helpompaan aineeseen. Tässä esimerkissä opiskeltaisiin matematiikkaa joka aamupäivä. 
  • Äidinkieltä olisi kahtena iltapäivänä. 
  • Koska englanti tuntuu hänestä hieman vaikeammalta kuin äidinkieli, opiskellaan sitä kolmena iltapäivänä.
  • Kannattaa opiskella kahta eri ainetta yhden päivän aikana. Jos opiskelee useampaa saman päivän aikana, ei pääsee välttämättä yhdessäkään aineeseen hyvään vauhtiin.
  • Hän on päättänyt aloittaa opiskelun joka päivä klo 9 ja opiskelua tauot mukaan lukien on yhteensä 30 tuntia viikossa. 

HUOM! Jos sinulla on lukiossa kursseja kesken, voit helposti soveltaa tätä mallia. Mikäli sinulla on koulua esimerkiksi klo 9-14. Pidät sen jälkeen tauon ja opiskelet illalla 1-2 tuntia sitä ainetta, jossa tarvitset eniten kertausta. 

  • Aloita vähemmän kertausta tarvitsevien aineiden opiskelu, kun lukiokursseilta vapautuu enemmän aikaa yo-kirjoituksiin valmistautumiseen.
  • Muista, että myös lukion kertauskurssilla tehdyt opiskelut lasketaan mukaan viikon opiskelumäärään.
 

Esimerkin lukusuunnitelma voisi näyttää tältä:

Valmis lukusuunnitelmapohja

Laadi itsellesi lukusuunnitelma hyödyntäen valmista lukusuunnitelmapohjaa.