• Lääkikset täyttyvät MAFY:n kurssilaisista, koska kurssillamme saa yli kaksinkertaisen sisäänpääsymahdollisuuden. Tutustu valmennuskursseihimme tai Mafynetti-itseopiskelu ja etäkursseihin.

  • Kurssin alussa otetaan haltuun koko lukion oppimäärä Mafynetti-ohjelman avulla. Mafynetti antaa tehtävät, mallivastaukset ja opetusvideot sekä pitää huolen kertauksesta.

  • Tietokone nopeuttaa oppimista - laskeminen tehdään tietysti kuten oikeassakin kokeessa, eli kynällä ja paperilla.

  • Kurssilla saat lainaan tabletin. Sitä on mukavampi kantaa kuin isoja monistenippuja!

  • Tunnilla opettajat vastaavat kysymyksiisi ja kotona sinua auttavat Mafynetin opetusvideot.

  • Kurssilla varmistetaan, että teet sisäänpääsyyn riittävän määrän töitä. Mafynetissä punainen käyrä näyttää missä olet menossa ja musta viiva osoittaa tavoitevauhdin.

  • Mafynetin täsmäkertauksen avulla kaikki biologian yksityiskohdat pysyvät muistissa kokeeseen asti.

  • Pitkillä kursseilla teet 8 harjoituskoetta oikeassa koesalissa ja saat niistä henkilökohtaisen palautteen. Kaikki kokeet täyttävät nelilaskinuudistuksen vaatimukset.

  • MAFY-valmennuksen opetusosaaminen on täysin omaa luokkaansa. MAFY:n yo-mallivastauksia käytetään lukioissa ympäri Suomea ja Mafynettiä käytetään muun muassa Helsingin matematiikkalukiossa.

  • Opetusryhmät ovat pieniä – vain 16 henkeä / opettaja. Opettajat ovat mukavia ja oikeita ammattiopettajia.

  • Säännölliset työpäivät pitävät huolen, että työ on pitkäjänteistä, eikä tekemätön työ kasaudu stressiksi.

  • Olemme ainoa valmennuskurssien järjestäjä, joka on uskaltanut julkaista kaiken kurssilaisten antaman palautteen sellaisenaan.

  • Kun itse tulet kurssillemme ja annat palautteen, näet kuinka se ilmestyy lyhentämättä nettisivuillemme.


Lääketieteellisen pääsykoe 2017 ja 2018

Päivitetty 12.9.2017. Tällä sivulla on viimeisin tieto lääketieteelliseen hausta sekä hyödyllistä tilastotietoa. Jos mikä tahansa asia jää epäselväksi, kysy meiltä napauttamalla painiketta "minulla on kysymys". Jos haluat sähköpostiviestin oleellisista muutoksista tällä sivulla tulevaisuudessa, napauta "kertokaa minulle muutoksista".

Tiedotteet lääketieteelliseen hakemisestaKysy lääketieteelliseen hakemisesta

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

Tutustu lääketieteellisen valmennuskurssiinTutustu lääketieteellisen itseopiskelumateriaaliin

lääketieteellisten yhteishaku muuttuu keväällä 2018!

Lääketieteellisiin tulee keväällä 2018 koulutusyksiköiden välinen aito yhteisvalinta. Tämä tarkoittaa, että hakija voi hakea joko yleislääketieteelliseen, hammaslääketieteelliseen tai eläinlääketieteelliseen ja valitsemansa alan sisällä hän voi hakea samana vuonna useaan eri yliopistoon. Muuttunut asia on siis se, että voi hakea eri yliopistoihin samana vuonna. Huomaa kuitenkin, että edelleenkään ei voi hakea samana vuonna sekä yleislääketieteen että hammaslääketieteen hakukohteeseen.

Asiasta kirjoitettiin ensin Helsingin Sanomissa 30.1.2017. Myöhemmin omat kurssilaisemme olivat kysyneet asiasta tarkemmin opiskelijapalvelusta, josta ilmeni että yleiselle, hampaalle tai eläimelle ei kuitenkaan voi hakea samana vuonna. Kysyimme sen jälkeen asiasta itse ja saimme saman vastauksen.

Laita kysymys tai osallistu keskusteluun sivun alalaidassa, jos jokin jäi askarruttamaan!

Jos haluat pysyä ajan tasalla julkaisemastamme ajankohtaisesta lääkishakuinfosta, ilmoittaudu s-postilistalle, jolla kerromme muuutoksista lääkishaussa.

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

Tutustu lääketieteellisen valmennuskurssiinTutustu lääketieteellisen itseopiskelumateriaaliin

Takaisin sivun alkuun.
 

Poistuuko lääkiksen pääsykoe?

Kevään 2018 muutokset

Hakuoppaita ei vielä ole julkaistu, mutta muuta kautta on jo tullut paljon tietoa julki. Alkuvuonna 31.1.2017 Helsingin Sanomien uutisessa kerrottiin asiasta näin (Oulun lääketieteellisen dekaani Kyösti Oikarinen):
"Oikarisen mukaan ylioppilastutkinto ei tarpeeksi erottele edes eximian tai laudaturin kirjoittaneita, vaan liian monet päätyisivät tasapisteille, minkä takia oma pääsykoe halutaan säilyttää. Oikarisen mukaan on mahdollista, että todistuksen lähtöpisteiden osuutta valinnassa painotetaan."

Kauppalehden uutisessa taas sanotaan 18.8.2017 että:
"Todistusvalinnan on arveltu johtavan etenkin suosituimmilla aloilla, kuten lääketieteellisessä, oikeustieteellisessä ja kauppatieteellisessä siihen, että sisään pääsisivät vain parhaat arvosanat saaneet ylioppilaat. Toistaiseksi pääsykokeet säilyvät näillä aloilla."

Vastaavasti kukaan ei ole sanonut, että lääketieteellisen pääsykoe olisi poistumassa tai että suuria muutoksia olisi tulossa ainakaan keväällä 2018.

Kokonaan pääsykoe ei tietenkään poistu, mutta pidämme hyvin todennäköisenä myös sitä, että keväällä 2018 ei tule sellaisia suuria muutoksia, jotka vaikeuttaisivat merkittävästi sisäänpääsyä pelkän pääsykokeen avulla. Kantamme perustuu toisaalta edellä viitattuihin lehtitietoihin ja dekaanin kommentteihin sekä siihen, että tämän kaltaisista suurista muutoksista ilmoittaminen vasta hakuvuoden syksyllä olisi hakijoiden kannalta kohtuuttoman myöhäinen ajankohta. Esimerkiksi kauppakorkeakoulujen yhteisvalinnan 2018 muutoksista kerrottiin jo keväällä 2017, ja vaikka muutokset siellä olivat suhteellisen mittavia jo nyt, jäi pääsykoekiintiön kooksi kuitenkin 40 %. DIA-yhteisvalintaan tulee suurempia muutoksia keväällä 2019 ja tästä annettiin ennakkotieto jo lukuvuonna 2016-17.

Entä pienemmät muutokset ja pidempi aikaväli

Opetusministeriö on selittänyt meneillään olevaa muutosta laajassa kysymys ja vastaus -kokoelmassaan. Alla käymme läpi siellä olevia lausuntoja ja pohdimme niiden merkitystä:

Vuodesta 2018 alkaen pääsykokeissa ei saa edellyttää pitkäkestoista valmentautumista. Vuodesta 2020 alkaen todistusvalinta on pääväylä.

Tämä on ainoa vaatimus keväälle 2018 ja muut vaatimukset koskevat vuotta 2020. Koska lääketieteellisissä halutaan pitää pääsykokeista kiinni, pidämme todennäköisimpänä vaihtoehtona, että mahdolliset suuremmat muutokset kokeeseen jätetään vuodelle 2020 ja vuonna 2018 muutetaan korkeintaan pääsykokeen koealuetta. Koska pääsykoe on jo aiemmin perustunut vain lukion oppikirjoihin, siihen on voinut valmistautua suorittamalla lukio-opinnot erinomaisesti. Siksi vanhakin koe mielestämme täyttää kevään 2018 vaatimukset. Käytännössä kokeeseen kuitenkin valmistaudutaan paljon, koska vain pieni osa lääkikseen hakevista abeista saa paikan ensimmäisessä haussa ja siten he jatkavat opiskelua koetta varten jopa useiden vuosien ajan, kunnes pääsevät sisään tai luopuvat leikistä. Nettikeskusteluissa on arvailtu, että koealuetta supistettaisiin, jottei se edellyttäisi pitkää valmentautumista. Pidämme tätä mahdollisena muutoksena. Siitä ei tosin todellisuudessa olisi mitään hyötyä, koska hakijat käyttäisivät harjoitteluun edelleen saman ajan ja opettelisivat pienemmän koealueen entistä tarkemmin. Tästä syystä pidämmekin todennäköisimpänä vaihtoehtona, että pääsykoe pysyy ennen kevättä 2020 ennallaan.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tiedottavat vuotta 2020 koskevista valintaperusteista viimeistään syksyllä 2018, jotta lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville jää riittävästi aikaa valmistautua muutokseen.

Tämän lausunnon vuoksi arvioimme, että isommat muutokset valintaperusteisiin ja erityisesti mahdolliseen todistusvalintaan tulevat vasta 2020, koska muuten hakijat eivät ehtisi riittävästi valmistautua muutoksiin.

Pääsykokeilla valitaan opiskelijoita myös vuoden 2020 jälkeen. Todistusvalinta on kuitenkin pääväylä korkeakouluopintoihin. Nykyisestä yhteispistevalinnasta, jossa pisteitä saa sekä valintakokeesta että todistuksesta, luovutaan. Pääsykokeet ovat tulevaisuudessa sellaisia, että niihin ei tarvitse valmentautua etukäteen.  - - Korkeakoulut päättävät tarkemmin valintatapojen suhteista eri aloilla.

Valitettavasti vuoden 2020 pääsykokeesta on vaikea sanoa tässä vaiheessa mitään varmaa. Lääketieteelliset ovat puolustaneet omaa pääsykoettaan mm. sillä, että se mittaa kykyä sietää stressiä. Sen vuoksi voisi kuvitella, että lääketieteellisissä pidettäisiin pääsykoekiintiö suhteellisen suurena. Toisaalta, jos kokeen todella täytyy olla sellainen, että siihen ei tarvitse valmistautua eikä pääsykoekiintiössä huomioida mitenkään todistuspisteitä, ei koe välttämättä sovellu valintaperusteeksi lääketieteelliseen. Se ei mittaisi millään tavalla opiskelijan osaamista pohjatietona tarvittavissa luonnontieteissä eikä myöskään hänen motivaatiotaan, koska hän ei joudu käyttämään aikaa valmistautumiseen. Tuskin lääketieteelliset haluaisivat valita opiskelijoitaan tällaisella kokeella. Pidämme mahdollisena, että tuota kohtaa "sellaisia, että niihin ei tarvitse valmentautua" tullaan tulkitsemaan väljemmin ja järkevät, fysiikkaan, kemiaan, biologiaan tai muihin lukion oppiaineisiin pohjautuvat pääsykokeet saattavat edelleen olla mahdollisia.

miten tulevaan kannattaa varautua

Kilpailu lääketieteellisen paikoista on kovaa, joten aloita harjoittelu kevään 2018 kokeisiin heti kun pystyt, ellet ole jo aloittanut. Harjoittele fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa kuten ennenkin. Kuten sanoimme, uskomme kevään 2018 kokeen pysyvän entisellään tai korkeintaan muuttuvan vähän. Vaikka koealuetta supistettaisiin, olet ainakin fysiikan ja kemian kohdalla hyötynyt kaikesta laskutehtävien harjoittelusta riippumatta vaadittavien lukiokurssien sisällöstä.

Jos muutokset vuonna 2020 ovat sellaisia, että todistusvalinta on ainoa väylä lääkikseen, jossa omiin mahdollisuuksiin voi vaikuttaa harjoittelulla, sekään ei ole ongelma. Jos et ole päässyt sisään vuosien 2018 tai 2019 pääsykokeissa, olet kuitenkin oppinut huiman paljon fysiikka, kemiaa ja biologiaa sekä sivutuotteena jopa matematiikka. Tämä antaa sinulle erinomaiset eväät korottaa kyseisten aineiden yo-arvosanoja vuonna 2020 tai myöhemmin. Laadimme myös Mafynetti-itseopiskelumateriaaleja, harjoituskokeita ja järjestämme valmennuskursseja, joiden avulla voit harjoitella niin kauan kuin tarvitset saadaksesi tarvittavat yo-arvosanat. Opetusministeriön työryhmä on esittänyt, että hyväksyttyjä yo-arvosanoja voisi uusia jatkossa kaksi kertaa ja YTL esittää, että uusintakertoja voisi olla vieläkin enemmän (YTL:n lausunnon kohdat 5.2 ja 5.1). On siis melko varmaa, että yo-arvosanoja voi jatkossa korottaa aiempaa enemmän.

Jos haluat pysyä ajan tasalla julkaisemastamme ajankohtaisesta lääkishakuinfosta, ilmoittaudu s-postilistalle, jolla kerromme muuutoksista lääkishaussa.

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

Tutustu lääketieteellisen valmennuskurssiinTutustu lääketieteellisen itseopiskelumateriaaliin

Takaisin sivun alkuun.
 

Nelilaskinuudistuksen vaikutukset

Lääkikseen pääsykoe muuttui keväällä 2017, kun kokeessa sallittiin vain nelilaskin. Nelilaskimella voi peruslaskutoimitusten lisäksi laskea neliöjuuria, mutta ei muuta. Vielä ei ole tietoa kevään 2018 pääsykokeesta, mutta nelilaskin voi olla ainoa sallittu laskin myös silloin.

Tässä tiivistelmä siitä, miten kevään 2017 koe oli muuttunut nelilaskimen myötä:

  • Nelilaskimesta ei löydy logaritmeja, Neperin lukua tai trigonometrisia funktioita. Koemateriaalissa oli annettu tehtävien yhteydessä tarvittavat funktioiden arvot, kuten esim. ln 2 ≈ 0,693.
  • Fysiikkaan oli tullut uusi tehtävätyyppi, jossa suureille ei annettu lukuarvoja, vaan vastaus piti ilmoittaa lausekkeena symbolien (suureiden kirjaintunnusten) avulla. Sinänsä tehtävä ei eronnut perinteisestä fysiikan tehtävästä; ratkaisun lopussa ei vain sijoitettu lukuarvoja saatuun lausekkeeseen.
  • Nelilaskimella on huomattavasti hitaampi laskea monimutkaisia lausekkeita erityisesti, jos luvut ovat kymmenpotenssimuotoisia. Iloisena yllätyksenä tarvittavat laskutoimitukset olivat suurimmassa osassa tehtäviä yksinkertaisia eikä nelilaskimen kömpelyys ollut merkittävä haaste.
  • Huomaa kuitenkin, että ensi vuonna kokeessa voi taas olla kaikenlaista uutta. On kuitenkin rohkaisevaa, että nelilaskinuudistus toteutettiin ainakin tänä keväänä siten, että koemenestyksen ratkaisi fysiikan ja kemian osaltakin näiden aineiden hyvä osaaminen eikä koesuoritus kariutunut nelilaskimen käyttöön.

Miten laskinuudistus vaikuttaa koeharjoitteluun?

Nelilaskin yksistään ei kovin paljoa vaikuta harjoitteluun. Mikäli pääsyvaatimukset muilta osin pysyvät ennallaan, eli koe perustuu myös ensi keväänä fysiikan, kemian ja biologian oppimääriin ja kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon, niin avainasiat tehokkaaseen harjoitteluun ovat:

  • Harjoittele nelilaskimen käyttöä laskemalla harjoituskokeet ja myös osa muista tehtävistä sillä. Nelilaskimen käyttö on hitaampaa, kuin funktiolaskimen, ja sen vuoksi et tule harjoittelemallakaan pääsemään samaan laskemisnopeuteen, kuin funktiolaskimella. Muut ovat samalla viivalla sinun kanssasi, joten älä murehdi tätä. Kevään 2017 kokeen perusteella voisi myös odottaa, että laskutoimitukset eivät ole ainakaan suurimmassa osassa tehtäviä niin mutkikkaita, että laskimen käyttö muodostuisi ongelmaksi, kun olet kohtuudella harjoitellut sitä.
  • Suosittelemme kuitenkin, että varaudut harjoittelemalla laskemaan entisen kaltaisia pitkiäkin laskutehtäviä nelilaskimen ja taulukoiden avulla. Valmennuskursseillamme sekä Mafynetti-itseopiskelumateriaalissa on ohjeet ja harjoittelupaketti, jolla voit harjoitella nelilaskimen ja taulukoiden käyttöä. Myös kaikki Mafynetin ja valmennuskurssien harjoituskokeet ovat nelilaskinuudistuksen mukaisia. Kokeet ovat keskenään hyvinkin erilaisia, jotta opit selviytymään erilaisista koetilanteista. Näin siksi, koska koetta muutetaan vuosittain ja on useita eri mahdollisuuksia, millainen todellinen koe tulee olemaan.
  • Koska nelilaskimen käyttö on hitaampaa ja vaatii aluksi paljon huomiota, ei ole oppimisen kannalta tarkoituksenmukaista, että välttämättä laskisit kaikki laskut nelilaskimella. Jos olet harjoittelun alkupuolella, ja fysiikan ja kemian laskut tuottavat sinulle vielä muutenkin vaikeuksia, voi olla järkevää käyttää kätevämpää laskinta. Näin huomio pysyy oppiaineen ja ongelmanratkaisutaidon oppimisessa eikä laskimen käytössä. Myöhemmin voit laskea helpot laskut ja lopulta kaikki laskut nelilaskimella. Harjoituskokeet kannattaa tehdä aina kokonaan nelilaskimella. Jos nelilaskimen käyttö ei vielä ole täysin rutinoitunutta ja ripeää huhtikuun puoliväliin mennessä, laske viimeinen kuukausi pelkästään nelilaskinta käyttäen.
  • Vaikka kokeessa korostuisivat monivalintatehtävät tai muut vähemmän laskemista vaativat tehtävät, on laskeminen silti tehokkain ja tärkein tapa harjoitella fysiikkaa ja kemiaa! Tutkimuksemme mukaan oppilaiden pisteet hyvin laadituissa monivalintatehtävissä korreloivat erittäin hyvin laskutehtävistä saatujen pisteiden kanssa. Tämä selittyy sillä, että molemmissa tehtävätyypeissä tarvitaan suurelta osin samoja taitoja, eli kaavojen muistamisen lisäksi tarvitaan hyvää fysiikan ja kemian ilmiöiden ymmärrystä ja ongelmanratkaisutaitoa. Harjoittelumuotona laskutehtävä on näistä kahdesta kuitenkin opettavaisempi.
  • Suhteellisen usein monivalinnoissa myös kysytään asioita, joihin vastaaminen edellyttää hyvän laskurutiinin tuomaa näkemystä, vaikkei tehtävän ratkaisemiseksi tarvitakaan pitkää laskelmaa. Hyvä esimerkki on 2016 pääsykokeen monivalintatehtävät B1-B8.
  • Laskemisen lisäksi suosittelemme opettelemaan kemian ja fysiikan asiat melko kattavasti ulkoa, mutta hyvällä ymmärryksellä. Osaaminen täytyy säilyttää kertauksen avulla läpi vuoden kokeeseen asti. Kursseillamme Mafynetti-ohjelma pitää automaattisesti huolen kertaamisesta. Lisäämme myös Mafynettiin syksyn ja joulun aikana kaikki fysiikan ja kemian aiheet kattavan pientehtäväkokoelman, jolla voit nopeasti opetella ja kerrata ymmärryksellä kaikki tarvittavat asiat. Kaikki Mafynetin päivitykset ovat ilmaisia myös nykyisille Mafynetti-käyttäjille.
  • Biologian harjoittelussa emme näe tarvetta muutoksiin. Harjoituskokeissamme ja Mafynetti-ohjelmassa harjoitellaan runsaasti myös tietojen soveltamista monivalintatehtävissä.

Suosittelemamme laskimet löytyvät alempaa tältä sivulta.

Voiko kokeeseen tulla pelkkää monivalintaa?

Monilla lääkishakijoilla on painajaisena, että koe olisi jonain vuonna pelkkää monivalintaa. Tässä on näkökulmia asiaan liittyen:

  • Kevään 2017 kokeessa monivalinnan määrä väheni edellisestä keväästä, eli ainakaan laskinuudistuksesta johtuen monivalintaa ei ole lisätty.
  • Monivalinnan määrä on vaihdellut, mutta koe ei ole aiemmin ollut pelkkää monivalintaa. Tilastollisesta näkökulmasta voidaan siis sanoa, että on epätodennäköistä, että koe olisi pelkkää monivalintaa tänäkään vuonna.
  • Luultasti pääsykokeen laatimisesta vastaavat henkilöt eivät myöskään pidä puhdasta monivalintakoetta hyvänä ratkaisuna, koska he eivät ole sellaista tehneet siitäkään huolimatta, että monivalintakokeen tarkastaminen oikaisupyyntökierroksineen olisi vähätöistä ja siten edullista.
  • Varaudu silti sekä henkisesti että harjoittelemalla suuriinkiin muutoksiin mukaan lukien puhdas monivalintakoe, koska joka vuosi koe on tuonut mukanaan yllätyksiä.
  • Ennakkotietojen mukaan keväällä 2018 on tulossa aito yhteishaku myös lääketieteellisiin. Yhteisvalinta edellyttää sitä, että kokeet tarkastetaan kaikilla paikkakunnilla samoin kriteerein. Puhdas monivalintakoe olisi helppo keino taata samat kriteerit koearvostelussa. Yllä luetelluista syistä emme kuitenkaan pidä puhdasta monivalintakoetta todennäköisenä ratkaisuna tänäkään vuonna. Varautuminen on silti viisasta.

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

Tutustu lääketieteellisen valmennuskurssiinTutustu lääketieteellisen itseopiskelumateriaaliin

Takaisin sivun alkuun.
 

Perusasiat lääkikseen hakemisessa

Keväällä 2018 lääketieteellisiin tulee aito yhteishaku, mistä on kerrottu tarkemmin ylempänä. Alla olevat tiedot koskevat kevään 2017 hakua, mutta päivitämme tekstin, kun yliopistot julkaisevat tarkempaa tietoa uudistuksesta. Jos haluat pysyä ajan tasalla muutoksista, ilmoittaudu sähköpostilistalle.

Vielä keväällä 2017 täytyy valita yksi lääketieteellinen tiedekunta ja voit hakea vain siihen. Näin ollen sinun täytyy päättää haluatko opiskella lääke-, hammaslääke- vai eläinlääketiedettä. Lisäksi sinun on päätettävä mihin paikkakunnalle haluat opiskelemaan ja voit tulla valituksi vain tähän yhteen valitsemaasi paikkaan.

  • Lääketiedettä voit opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa (Itä-Suomen yliopisto).
  • Hammaslääketiedettä voit opiskella Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa.
  • Eläinlääketieteellisiä tiedekuntia on vain yksi ja se on Helsingissä.
Vain yhteen tiedekuntaan voi hakea kerrallaan.

Samalla kertaa voit kuitenkin hakea suomen- ja ruotsinkieliselle linjalle, jos haet joko Helsingin lääketieteelliseen tai hammaslääketieteelliseen.

Voit hakea suoritettuasi ylioppilastutkinnon, kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai jonkin muun yliopistokelpoisuuden antavan tutkinnon.

Pääsykokeesta saa 72 hakupistettä kaikissa hakukohteissa. Yo-todistuksesta saa kaikissa hakukohteissa 36 hakupistettä. Osa opiskelijoista valitaan yhteispistekiintiössä siten, että hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen yhteenlaskettujen alku- ja koepisteiden perusteella ja valitaan tästä joukosta kiintiön mukainen määrä hakijoita. Sen jälkeen jäljelle jääneet hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen pelkkien koepisteiden perusteella ja valitaan tästä joukosta kiintiön mukainen määrä hakijoita. Erinomainen yo-todistus on helpottanut jonkin verran sisäänpääsyä, mutta koepistekiintiön ansiosta sisäänpääsy ei ole kovin paljoa vaikeutunut vaikka yo-todistus olisi kuinka heikko. Yo-todistuksen vaikutusta on käsitelty tarkemmin alempana.

Takaisin sivun alkuun.
 

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

MAFY-valmennuksen kurssilla olleita Helsingin lääketieteellisen opiskelijoita.
MAFY:n lääketieteen valmennuskurssilla olleita Helsingin lääketieteellisen opiskelijoita.

Ensikertalaiskiintiöt

Ensikertalaiskiintiöt ovat kaikissa lääkiksissä noin 65 % aloituspaikoista.

Ensikertalaiskiintiö on niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta. Tässä joitakin esimerkkitapauksia:

  • Kaikki abit ovat ensikertalaisia.
  • Jos esim. hait keväällä 2016 opiskelemaan yliopistolle kemiaa ja sait paikan, mutta et ottanut sitä etkä muitakaan paikkoja vastaan, olet edelleen ensikertalainen.
  • Jos otit vastaan opiskelupaikan keväällä 2013 esim. Aalto-yliopistosta, niin olet silti ensikertalainen, kunhan et ole ehtinyt valmistua kandiksi.
  • Jos otit vastaan opiskelupaikan Aallosta keväällä 2014, niin valitettavasti et ole enää ensikertalainen hakija.
  • Jos opiskelet esim. yliopistossa kemiaa ja olet valmistunut luonnontieteiden kandidaatiksi, niin et ole enää ensikertalainen. Valitettavasti jo kandin tutkinto katsotaan korkeakoulututkinnon suorittamiseksi.
  • Jos olet valmistunut ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajaksi, et valitettavasti ole ensikertalainen.

MITEN ENSIKERTALAISKIINTIÖ VAIKUTTAA SISÄÄNPÄÄSYRAJOIHIN

Ensikertalaiskiintiön pisteraja ei voi muodostua suuremmaksi kuin ei-ensikertalaisilla. Näin ollen järjestelmä joko helpottaa ensikertalaisten sisäänpääsyä tai ei ainakaan vaikeuta sitä. Ei-ensikertalaisten kiintiöt ovat melko pieniä - erityisesti koepistekiintiöistä. Esim. Turun hampaalla ei-ensikertalaisten koepistekiintiössä on vain 5 paikkaa. Sen vuoksi paikkakuntakohtaiset satunnaisvaihtelut ei-ensikertalaisten sisäänpääsyrajoissa saattavat olla suuria.

Satunnaisvaihtelu voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä yksittäisten hakukohteiden rajoissa silloin, kun hakukohteeseen sattuu kasautumaan useita erityisen hyviä hakijoita. Keväällä 2016 ensikertalaiskiintiön sisäänpääsyraja oli useimmissa hakukohteissa sama tai vain hieman helpompi kuin ei-ensikertalaisilla. Ikävä esimerkki satunnaisvaihtelun tuomasta yllätyksestä oli Kuopion hammaslääketieteellinen, jossa ero kiintiöiden välillä oli huomattava. On syytä huomata, että kyse on käytännössä täysin ennustamattomasta ilmiöstä, eikä voida tietää etukäteen, missä hakukohteessa tai hakukohteissa tulee vastaavia yllätyksiä keväällä 2017. Se voidaan sanoa, että todennäköisimmin suuret erot löytyvät hammaslääketieteellisten koepistekiintiöistä, koska kiintiöt niissä ovat pieniä ja kiintiön pienuudesta johtuen satunnaisvaihtelut ovat keskimäärin suurempia. Viime kevään sisäänpääsyrajat on esitetty alempana tällä sivulla.

Kaikkiaan erilaisia kiintiöitä on useimmissa hakukohteissa 4 kpl. Yhteispiste- ja koepistekiintiöt on edelleen jaettu kiintiöihin ensikertalaisille ja ei-ensikertalaisille. Alla olevassa taulukossa on näytetty kuinka monta aloituspaikkaa mistäkin kiintiöstä on ei-ensikertalaisten ulottuvilla.

Ei-ensikertalaisten ulottuvilla olevat aloituspaikat eri kiintiöissä 2017.
Lääketieteellinen ei-ensikertalaisten kiintiöt
LL = lääkis, HLL = hammas, ELL = eläin

  1. Ruotsinkielisen opintolinjan paikat sijoitetaan yhteispistekiintiön ja koepistekiintiön välillä siten, että kynnyserot suomenkielisen ja ruotsinkielisen opintolinjan välillä ovat mahdollisimman pienet, joten tarkkaa jakoa ei voi ennustaa etukäteen. Kuitenkin kaikki hakijat - suomenkielinen ja ruotsinkielinen opintolinja yhteensä - jaetaan puoliksi näihin kiintiöihin, joten 50-50 jako on hyvä arvio myös kielikohtaisesti.
  2. Ruotsinkielisessä hammaslääketieteellisessä ei oteta käyttöön ensikertalaiskiintiötä.

Takaisin sivun alkuun.
 

Sisäänpääsyprosentit hakukohteittain

Taulukossa on esitetty laskelma sisäänpääsyprosenteista hakukohteittain. Kaikki lääketieteellisen hakukohteet ovat suosittuja ja siksi sisäänpääsyprosentit ovat varsin alhaisia. Kaikki hakijat eivät kuitenkaan ole kovatasoisia ja huomattava osa hakijoista ei edes osallistu kokeeseen.

Jos haluat vertailla eri hakukohteiden vaikeutta, lue eteenpäin kappaleeseen "Vertailukelpoiset sisäänpääsyrajat hakukohteittain". Sisäänpääsyprosenteista ei voi päätellä hakukohteen vaikeutta, koska kovatasoisten hakijoiden osuus vaihtelee hakukohteittain.

Sisäänpääsyprosentit lääketieteellisiin ja hammaslääketieteellisiin 2016
Lääketieteellinen sisäänpääsyprosentit
LL = lääkis, HLL = hammas, ELL = eläin

  1. Helsingin luvut koskevat suomenkielisiä hakijoita.

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

Tutustu lääketieteellisen valmennuskurssiinTutustu lääketieteellisen itseopiskelumateriaaliin

Takaisin sivun alkuun.
 

Muutokset aloituspaikoissa 2017

Muutokset sisäänottomäärissä. Merkittävästi kasvaneet ja vähentyneet kiintiöt on merkitty väreillä.
Lääketieteellisten aloituspaikat
LL = lääkis, HLL = hammas, ELL = eläin

  1. Ruotsinkielisen opintolinjan paikat sijoitetaan yhteispistekiintiön ja koepistekiintiön välillä siten, että tarkkaa jakoa ei voi ennustaa etukäteen. Kuitenkin kaikki hakijat - suomenkielinen ja ruotsinkielinen opintolinja yhteensä - jaetaan puoliksi näihin kiintiöihin, joten 50-50 jako on hyvä arvio myös kielikohtaisesti.

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

Tutustu lääketieteellisen valmennuskurssiinTutustu lääketieteellisen itseopiskelumateriaaliin

Takaisin sivun alkuun.
 

Vertailukelpoiset sisäänpääsyrajat hakukohteittain 2017

Alla olevassa taulukossa on näytetty, millaisilla kokeen raakapisteillä on saanut opiskelupaikan koepistekiintiössä. Erinomaisella yo-todistuksella oli mahdollista päästä sisään myös hieman alemmilla kokeen raakapisteillä - asiaa on käsitelty tarkemmin alempana.

Raakapisteet tarkoittavat kokeesta saatavia pisteitä. Raakapisteiden maksimäärä on vaihdellut 128-250 välillä. Yliopistot ilmoittavat itse sisäänpääsyrajat ns. skaalattuina pisteinä mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden koepisteet skaalataan välille 0-72 pistettä. Kokelaiden pisteet kerrotaan skaalauskertoimella, joka valitaan yleensä siten, että parhaiten raakapisteitä saanut kokelas (tai esim. paras 1 % kokelaista) saa 72 skaalattua pistettä ja muut saavat jotakin väliltä 0-72 pistettä.

Skaalattujen pisterajojen avulla ei voi verrata eri hakukohteiden vaikeutta, koska skaalauskertoimet vaihtelevat hakukohteittain. Lisäksi arvosteluperusteet ovat hieman poikenneet paikkakunnittain, mikä vaikuttaa myös raakapisteisiin, mutta ei suuresti. Alla olevassa taulukossa esitetyt raakapisterajat ovat siis melko hyvin vertailukelpoisia, joten pienellä varauksella saat niiden avulla kuvan eri hakukohteiden vaikeudesta toisiinsa nähden.

Raakapisterajoja ei yleensä anneta ylipistoista suoraan, mutta aktiiviset opiskelijat ovat keskusteluryhmissä laskeneet ja koonneet näitä tietoja vuosien saatossa. Skaalauskerroin julkaistaan vuosittain tai sen voi laskea omista koepisteistään, kun on osallistunut kokeeseen. Vuosien 2013-2017 luvuista olemme tarkastaneet itse suurimman osan ja totesimme ne oikeiksi. Vanhempien lukujen tarkkuudesta emme voi olla varmoja, mutta pidämme niitä varsin luotettavina.

Huomaa nämä asiat, kun teet päätelmiä hakukohteen vaikeudesta

  • Paikkakuntien väliset erot vaihtelevat vuosittain. Esim. kun Tampereella oli alhainen pisteraja vuonna 2012, niin se luultavasti houkutteli hakijoita Tampereelle, jolloin raja nousi vuonna 2013. Vastaava ilmiö on havaittavissa eri vuosina eri paikkakunnilla.
  • Maksimipistemäärä vuonna 2013 oli 156, eli sisäänpääsyrajat olivat hyvin alhaisia. Pisterajojen aleneminen johtui siitä, että koe oli hyvin vaikea.

Lääketieteellisen raakapisterajat 2017 ja aikaisemmin.
Lääketieteellinen raakapisterajat
LL = lääkis, HLL = hammas, ELL = eläin

  1. Monissa paikoissa ensikertalaiskiintiö ei vaikuttanut sisäänpääsyrajoihin. Mikäli vaikutusta oli, on ei-ensikertalaisten sisäänpääsyraja ilmoitettu suluissa.
  2. Maksimipisteet tarkoittavat suurinta mahdollista pistemäärää, jonka kokeesta olisi voinut saada.
  3. Kevään 2015 haussa ei hyväksytty yhtään opiskelijaa hammaslääketieteen ruotsinkieliselle linjalle, koska vähimmäisvaatimuksena oli 90 % suomenkielisen linjan pisterajasta. Taulukossa oleva pistemäärä 39,25 on tämän vähimmäisvaatimuksen mukainen raja, jolla olisi siis saanut paikan. Keväällä 2017 hyväksyttiin vain yksi hakija, kun pelkästään koepistekiintiön koko oli 4 hakijaa. Siten ruotsinkieliselle hampaalle olisi päässyt saamalla 90 % suomenkielisen linjan pisteistä eli 115,75.

Sama taulukko kuin yllä, mutta raakapisterajat on laskettu prosentteina suurimmasta pistemäärästä, jonka kyseisen vuoden kokeesta olisi voinut saada.
Lääketieteellinen raakapisterajat prosentteina
LL = lääkis, HLL = hammas, ELL = eläin

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

Tutustu lääketieteellisen valmennuskurssiinTutustu lääketieteellisen itseopiskelumateriaaliin

Takaisin sivun alkuun.
 

yo-todistuksen vaikutus sisäänpääsyyn

Alkupisteet lasketaan yo-todistuksen arvosanojen perusteella. Laskentaperusteet vaihtelivat aiemmin yliopistoittain, mutta ovat nyt kaikissa yliopistoissa samanlaiset.

Yksittäinen yo-arvosana tuottaa alkupisteitä seuraavasti:
Alkupisteiden laskeminen lääketieteen yhteishaussa

Pisteitä voi kuitenkin saada enintään neljästä yo-arvosanasta, jotka ovat nämä:

  1. Äidinkieli
  2. Paras pitkä kieli. Lyhyistä kielistä ei saa pisteitä, mutta keskipitkänä kirjoitetusta toisesta kotimaisesta kielestä saa.
  3. Paras arvosana aineista fysiikka, kemia tai biologia
  4. Paras näistä: Matematiikka tai mikä tahansa ainereaali, paitsi kohdassa 3. käytetty.

Alkupisteitä voi siis saada yhteensä enintään 36. Täydet pisteet voi saada esimerkiksi kirjoittamalla laudaturin äidinkielestä, pitkästä englannista, biologiasta ja kemiasta.

Tästä taulukosta ilmenee, kuinka alkupisteet auttoivat lääketieteelliseen pääsyssä vuonna 2016.
Yo-arvosanojen merkitys lääkishaussa
LL = lääkis, HLL = hammas, ELL = eläin

  1. HUOM: Sarakkeen C luku kertoo, millaiset yo-todistuspisteet helpottivat sisäänpääsyssä. Huomaa, että luku ei kerro sitä, minkä kiintiön kautta hakija pääsi sisään. Isolla osalla yhteispistekiintiön kautta sisäänpäässeistä on huomattavasti heikompi yo-todistus, kuin sarakkeessa C tai D on esitetty.
  2. Helsingin lääketieteellisellä ja hampaalla sai vuoteen 2015 asti erikseen pisteitä toisesta kotimaisesta kielestä. Tässä on esitetty erikseen millainen todistus piti olla, jos toinen kotimainen oli kirjoitettu pitkänä tai keskipitkänä. Keskipitkänä kirjoitetusta kielestä sai vähemmän pisteitä ja siksi yo-todistuksen piti olla parempi samojen pisteiden saamiseksi.

Esimerkki taulukon käytöstä koskien Tampereen yleislääketieteellistä (Tampere LL):

  • Sarake A kertoo, että vuonna 2016 Tampereella piti saada pääsykokeesta 163 raakapistettä päästäkseen sisään koepistekiintiössä - suurin mahdollinen raakapistemäärä pääsykokeessa oli 250. Jos hakijalla oli täydet alkupisteet, niin sarakkeesta B nähdään, että hakijan tarvitsi saada pääsykokeesta 148,49 pistettä päästäkseen sisään. Erinomainen yo-todistus voi siis antaa mukavan edun, mutta se ei ole mikään pelinratkaisija.
  • Sarake C kertoo, mikä oli pienin alkupistemäärä, joka helpotti sisäänpääsyä. Vertaamalla rajaan eli 30,6:een nähdään, että alkupisteiden ollessa 30 sisäänpääsy ei helpotu, kun taas pistemäärällä 32 saadaan jo pieni hyöty ja pistemäärällä 34 huomattava hyöty. Alkupisteiden ollessa 36 saadaan täysi hyöty, jonka suuruus ilmenee sarakkeista A ja B.
  • Sarakkeesta D voi katsoa millaiset arvosanat on täytynyt vähintään saada, jotta sarakkeen C alkupistemäärä ylittyy.

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

Tutustu lääketieteellisen valmennuskurssiinTutustu lääketieteellisen itseopiskelumateriaaliin

Takaisin sivun alkuun.
 

Vanhat pääsykokeet

Pääsykoe on sama kaikilla paikkakunnilla ja tiedekunnissa, myös hampaalla ja eläinlääketieteellisessä. Koe täytyy kuitenkin käydä tekemässä sillä paikkakunnalla, johon hakee. Vuosina 2012-2016 pääsykoe on perustunut lukion oppimäärään ja valintakokeessa jaettavaan aineistoon. Koealue on biologian, fysiikan ja kemian pakolliset ja syventävät kurssit, eli BI1-5, FY1-8 ja KE1-5.

Lukion oppimäärään perustuvat lääketieteen pääsykokeet Turun yliopiston sivuilta:

Galenos-aikaiset kokeet (Näissä tarvitaan lukio-oppimäärän lisäksi tietoja vanhasta pääsykoekirja Galenoksesta, joten 2007-2011 kokeet eivät juurikaan sovellu harjoitteluun uutta koetta varten.):

Lääketieteen valmennuskurssillamme voit tehdä 8 täysimittaista harjoituskoetta oikeassa koesalissa. Kaikki kokeet vastaavat uutta, keväällä 2017 muuttunutta lääkiskoetta.

Testaa lähtötasosi ja varaa ilmainen opiskeluvalmennus!

Tutustu lääketieteellisen valmennuskurssiinTutustu lääketieteellisen itseopiskelumateriaaliin

Takaisin sivun alkuun.
 

Ruotsinkieliseen lääkikseen hakeminen

Helsingissä voi opiskella lääketiedettä ja hammaslääketiedettä myös ruotsinkielisellä opintolinjalla. Voit hakea yhtä aikaa suomen- ja ruotsinkieliselle opintolinjalle. Toinen linjoista tulee merkitä ensisijaiseksi. Jos pisteesi riittävät molempien opintolinjojen sisäänpääsyyn, sinulle annetaan paikka vain ensisijaiseksi valitsemaltasi opintolinjalta. Muuta merkitystä ensisijaisuudella ei ole.

Huomaa nämä asiat hakiessasi ruotsinkieliselle opintolinjalle:

  • Sinun täytyy osoittaa riittävä ruotsinkielen taito toimittamalla yliopistolle sopiva todistus. Katso tarkka selitys kielitaitovaatimuksista hakuoppaasta.
  • Yleensä todistus kielitaidosta on jompi kumpi näistä: ruotsinkielinen koulusivistys tai kielitaitokoe. Helsingin yliopisto ei järjestä lukuvuonna 2016-17 kielitaitotestejä, mutta opetushallitus järjestää kielitutkintoja, jotka myös hyväksytään. Molemmissa tulee saavuttaa ylin mahdollinen taitotaso.
  • Melko yleinen väärinkäsitys on, että magna tai muu arvosana pitkästä ruotsista riittäisi osoitukseksi riittävästä kielitaidosta. Se ei pidä paikkaansa. "Ruotsi toisena kielenä" arvosanalla magna on riittävä näyttö, mutta "ruotsi toisena kielenä" on eri asia kuin "toinen kotimainen". "Ruotsi toisena kielenä" on harvinainen, lähinnä äidinkieltä vastaava aine, jonka kirjoittavat ihmiset, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.
  • Vaadittava ruotsinkielen taitotaso on hyvin korkea, joten ilmoittaudu ajoissa kielitaitotestiin, jotta voit tarvittaessa uusia sen.
  • Riippumatta siitä haetko suomen- vai ruotsinkieliselle linjalle tai molemmille, voit erikseen päättää pääsykokeen kielen. Kokeen voi pyytää joko suomen tai ruotsin kielisenä ja siihen vastataan aina samalla kielellä kuin kysymykset on esitetty.
  • Edellä kuvatut kielitaitovaatimukset koskevat sinua, jos pyydät kokeen suomen kielellä. Jos teet kokeen ruotsiksi, kielitaitovaatimukset ovat huomattavasti helpommat ns. "opiskelutasoiset" taidot. Näillä matalammilla kielitaitovaatimuksilla ei kuitenkaan yleensä ole merkitystä, koska jos et läpäise vaativampia kielitaitovaatimuksia, tuskin haluat tehdä koetta ruotsiksi.

Takaisin sivun alkuun.
 

Kokeessa sallitut laskimet

Vuoden 2017 pääsykokeessa sallitaan ainoastaan nelilaskin. Kaikissa hyväksytyissä nelilaskimissa on käytännössä identtiset ominaisuudet, mutta suosittelemme erityisesti Casio SL-450S tai Sharp ELSI MATE EL-233S -laskimia. Molemmissa laskimissa on keskimääräistä parempi näppäintuntuma.

Casio SL-450S -laskin on suosittelemistamme laskimista hieman parempi, sillä sen näytön oikeassa reunassa näkyy, mikä laskutoimitus (yhteen-, vähennys-, kerto- vai jakolasku) on valittuna. Muissa laskimissa täytyy luottaa siihen, että näppäimen painallus onnistui.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sivuilta löytyy lista sallituista laskimista. Lue laskinuudistuksesta lisää ylempää.

Takaisin sivun alkuun.
 

Lisäaika lukihäiriön vuoksi

Keskivaikean tai vaikean lukihäiriön vuoksi voit hakea 30:n minuutin lisäaikaa pääsykokeeseen. Anomus todistuksineen tulee toimittaa sille yliopistolle, johon olet hakemassa ja yleensä vähintäänkin anomus täytyy jättää ennen hakuajan päättymistä. Katso tarkat ohjeet hakuoppaasta.

Takaisin sivun alkuun.
 

Tärkeät päivämäärät

  • Hakuaika alkaa 15.3.2017.
  • Hakuaika päättyy 5.4.2017 klo 15.00.
  • Pääsykoe on keskiviikkona 17.5.2017 klo 9.00-14.00 sillä paikkakunnalla, johon haet. Eläinlääketieteelliseen hakiessa voi hakulomaketta täyttäessä valita koepaikaksi myös muita paikkakuntia.
  • Tulokset julkaistaan kaikissa yliopistoissa viimeistään 30.6.2017.
  • Mahdolliset oikaisupyynnöt tulee olla perillä kyseisessä yliopistossa 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta.
  • Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan 14.7.2017 klo 15.00 mennessä.

Takaisin sivun alkuun.
 

hakuoppaat lääketieteellisiin

Yleensä lääketieteelliset eivät enää julkaise hakuoppaita, mutta Opintopolusta löytyy hyvä infosivu hakemisesta. Tässä on linkit Opintopolun lääkiskohtaisille infosivuille.

Helsinki: hakijasivu, Opintopolku: lääkis, hammas
Helsinki (eläinlääkis): Opintopolku
Kuopio: hakijasivu, Opintopolku: lääkis, hammas
Oulu: hakijasivu, Opintopolku: lääkis, hammas
Tampere: hakijasivuOpintopolku
Turku: hakijasivu, Opintopolku: lääkis, hammas

Takaisin sivun alkuun.
 

Miten kokeeseen kannattaa valmistautua

Kaikkia asioita lukion oppimäärästä voidaan kysyä. Jollain tavalla lääketiedettä sivuavia asioita painotetaan kokeessa, mutta kysymyksiä on ollut myös muista aiheista ja mitä tahansa voidaan kysyä, ja sen vuoksi kaikki asiat kannattaa harjoitella. Jos biologia on heikoin aineesi ja sinulla tulee kiire sen opiskelun kanssa, niin voit jättää biologian ympäristöekologian kurssin asiat ja kaiken kasveihin liittyvän vähemmälle ja panostaa muihin asioihin. Tee tämä rajaus vain silloin, jos sinun on pakko jättää jotakin pois, koska luultavasti joitakin kysymyksiä tulee myös näistä aiheista.

Lääketieteellisen valmennuskursseilla harjoittelemme kaikki tarvittavat asiat hyvälle osaamistasolle. Kertaaminen ja toistojen määrä ratkaisee sen, kuinka hyvälle tasolle pääset ja harjoittelussa painotamme niitä asioita, joita tulet tarvitsemaan eniten.

Jos olet lukiossa, valmistaudu näin

Aineenhallinnan kehittäminen biologiassa, fysiikassa ja kemiassa on suurin työ valmistautumisessasi. Sama työ auttaa sinua saamaan hyvät yo-arvosanat ja pärjäämään pääsykokeessa. Hyvillä yo-arvosanoilla saat hyvät lähtöpisteet opiskelijavalinnassa. Paras opiskelustrategia sinulle on, että kirjoituksiin asti harjoittelet vain niitä varten. Erityisen hyvän arvosanan haluat biologiasta, fysiikasta ja kemiasta. Jos jätät jonkin näistä kirjoittamatta, niin opiskele sekin aine erinomaisesti koulun aikana. Suorita aineesta kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit ja opiskele ne huolellisesti. Lukulomalla panosta kuitenkin lähinnä niihin aineisiin, joita olet kirjoittamassa. Helmikuun lääkiskurssillamme valmistaudut ensin kirjoituksiin ja sen jälkeen pääsykokeisiin. Lukuloman aikana voit valita, haluatko opiskella kaikkia aineita vai keskitytkö vain niihin aineisiin, joita olet kirjoittamassa. Lukuloman aikana teet 2 yo-harjoituskoetta jokaisesta valitsemastasi aineesta ja kirjoitusten jälkeen harjoittelemme pääsykoetta varten 5:llä pääsykoetta vastaavalla harjoituskokeella. Kaikki harjoituspääsykokeet ovat nelilaskinuudistuksen mukaisia.

Kirjoitusten jälkeen ota mukaan pääsykoeharjoittelu. Tee vuosien 2012-2016 pääsykokeet aloittaen vuoden 2012 kokeesta. Vertaa tulostasi kyseisen vuoden raakapisterajoihin. Jos 2012 koe meni huonosti, harjoittele välissä lisää ja säästä muut kokeet myöhemmäksi. Huomaa, että 2013 koe on erityisen vaikea, joten älä hermostu siitä. Sovella kokeita tehdessäsi alempana annettuja ohjeita ja kertaa ne aina ennen kokeen tekemistä. Varaa kokeen tekemiseen 5 tuntia aikaa, mikä vastaa oikeaa koetilannetta. Laske koetehtävät nelilaskimella. Välillä tulet tarvitsemaan trigonometristen funktioden ja logaritmien arvoja. Käytä silloin funktiolaskinta näiden funktioiden arvojen laskemiseksi ja sijoita ne nelilaskimeesi, ikään kuin olisit lukenut arvot taulukosta.

Kirjoitusten jälkeen keskity biologian, fysiikan ja kemian opiskeluun. Opiskelutekniikassa oleellisen tärkeää on aktiivinen työskentely ja kertaus. Selvästi suurin osa ajasta sinun tulee kirjoittaa jotakin. Fysiikassa ja kemiassa helppo ja hyvä ratkaisu on laskea paljon laskutehtäviä käyden läpi kaikki oppimäärään kuuluvat asiat. Biologiassa lukemisen osuus on suurempi kuin fysiikassa ja kemiassa, joten biologiassa on erityisen tärkeää pitää myös lukutyö aktiivisena. Kirjoita jokaisesta lukemastasi kappaleesta joukko kysymyksiä itselles


Kysy kursseista

Lupaamme vastata pian!

Ilmoittaudu kurssille

Ilmoittaudu lääketieteen valmennuskursseille tästä